Mainos
Ubisoft Quebec, tuo Kanadan ranskalaiskorttelissa lymyilevä pelitehdas on kenties tunnetuin Assassins Creed -peleistä, Odyssey ja Syndicate, jotka ovat kriitikon mielestä jopa parhaimmat ässäsiinipelit. Nyt tuorein, Immortals Fenyx Rising ja tarkemmin sen kolmas lisäosa The Lost Gods saa tuomionsa. Vieläkö maistuu vai mitä ihmettä on tapahtunut?

Viimevuotinen Immortals: Fenyx Rising on Kreikan mytologiaan perustuva seikkailupieksäntä, joka maistuikin yllättävän hyvälle. Tästä kipaleesta onkin jo Respawnin koko kansan Hani, Juhani Kakko kirjoittanutkin arvion jonka voit lukaista tästä. Peli on saanut vuoden sisään jo kolmannen lisäosansa, The Lost Godsin, joka palaa emopelin tarinaan, sillä toinen lisärihän sijoittui Kiinaan.

Mainos

Jumaltason juoni?

Lisärin tarinassa Fenyx ja Athena kelasivat, että Zeus on vieraannuttaneet joitakin muita jumalia oman veljensä mukaanlukien. Maailma on menossa hirviöiden syliin ja tehtävää siis olisi. Olympiaanit eivät kuitenkaan voi suoraan osallistua maallisiin menoihin, joten kuolevainen sankaritar Ash värvätään tuomaan Poseidon, Hades ja loput muista etääntyneistä jumalista takaisin pakkaan. Tarina on pohjiltaan hyvin klassinen kaari, mutta ei näköjään loppuunkaluttu.

Piu pau poks

Tästäkö painan?

Kolmas lisäosa on hyvin samankaltainen mekaniikoiltaan, mutta köyhempi ja yksinkertaisempi versio. Kamaa saa taas etsiä perse hiessä ja niitä sitten päivitellään paremmiksi siunauksilla avaten kyvyn esimerkiksi miekalla huitominen ilmassa.

Lost Gods on hyvin pitkälti nappien pieksäntää taisteluissa, joita riittää ihan tarpeeksi. Se tekee pelistä nopeasti tylsän. Sankarittarella on mukana takataskussa hevoinen, eli hummainen, jolla matka taittuu rivakammin kuin apostolin kyydillä.

Taitoa ja tietoa

Väliotsikko

The Lost Gods erottuu emopelistä erikoisella tavalla, sillä se on rakennettu täysin samaan muottiin, mutta kamerakulma on fiksattu yläilmoihin, tehden pelistä piirretyillä grafiikoilla varustetun mäiskinnän.

Hyvin perseestä tämä ominaisuuson, sillä nyt pelialuetta ei näe läheskään niin paljon kuin orkkispelissä, joka oli enemmän kuin hyvä kuvakulmiltaan. Nyt peli tuntuu myös hitaammalta kuin alkuperäinen, johtuen samasta asiasta.

Kiipeäminen on poistettu kokonaan, liitäminen myös, joka on korvattu ankealla tuplahypyllä. Tekisi mieli sanoa; Ubisoft downgrade.

Kontrolleista sananen, jonka jokainen emopeliä pelannut varmasti tietää. Ne ovat edelleen ehkä pelimaailman hirveimmät. Kannattaakin siis etsiä netistä muiden omia bindausasetuksia, jotka lisäävät elämän laatua kahmalokaupalla. Missä diablotyylisessä pelissä kykyjä käytetään painamalla hiiren rulla pohjaan ja sitten numero kakkosta näppiksellä. Käytä siis ohjainta johon myös tarvitset uudet nappikuviot. Trust me.

Käytä ohjainta ja hae siihenkin omat bindaukset

Värikästä karkkia

Pelin graafinen ulkoasu on täsmälleen samaa kuin emopeli ja aiemmat lisärit. Ääninäyttely on jälleen loistavaa ja viimeisteltyä.

Mitään RTX-kikkailuja ei tietenkään löydy, joten aivan samalla kaavalla mennään.

Katso! Tekstuureja!

Pakko-ostos vai hyllykamaa?

Lisärin saat alta kahdenkympin, jolloin se ei kovin suuri sijoitus ole. Se on hintaansa nähden kelpo viritelmä. Jos aivan pakko on saada tietää, miten tarina jatkuu, on tässä muutamille tunneille keskinkertaista kohkaamista saksalaiskaupan hinnalla.

ARVOSTELUN YLEISNÄKYMÄ
Immortal Fenyx Rising: The Lost Gods
67 %
Edellinen artikkeliTänään tv:stä elokuva, johon Christian Bale meinasi olla liian lihava
Seuraava artikkeliProvo Kajo Opto -arvostelu – optinen mekaaninen pelinäppäimistö suomalaisilta suomalaisille
Juha-Matti, eli kansansuulla Jusku, on Respawnin kokovartalokoomikkokriitikko, jonka kärkkäät ajatukset ja villit oivallukset tekevät peliarvioiden lukemisesta astetta hervottomampa. Jusku on myös yksi Respawn.fi Podcastin vakioäänistä. Myös aiheuttaa kaaosta lakkoilemalla ahkerasti!