Robert Miller (Richard Gere) on menestyvä newyorkilainen liikemies, jonka täydelliseltä vaikuttava perhe-elämä ajautuu salaiseen kriisiin, kun mies mokaa pahemman kerran eräänä kohtalokkaana yönä. Millerin koko perhe joutuu paineen alle kun epäonniset yrityskaupat ja kavallussyyte uhkaa vielä muutenkin raskaaksi muuttunutta arkea. Kakku saa vielä kirsikkansa kakun päälle, kun periksiantamaton poliisi (Tim Rot) hengittää liian tehokkaasti kaikkien niskaan.
Rikkart Kere esiintyy jälleen kerran valkohampaisena (ja tällä kertaa myös valkotukkaisena) menestyneenä playboyna, jonka langettaa neidon kuin neidon ryppyisille käsivarsilleen. Sen roolin mies osaa vaikka silmät kiinni, eikä tässä ole mitään kitisemisen aihetta.
Tarinaltaan Keinottelua on ihan kelvollista viihdykettä. Se kertoo jännittävän tarinan siitä miten kaikki menee kerralla mahdollisimman vituralleen, ja miten väärinhoidetuista asioista kasaantuu mieletön lumipalloefekti. Sitä on hauska seurata ja pientä koukkuakin mukaan on ahdettu.
Keinottelua ei kuitenkaan esitä mitään ennenäkemätöntä ja mullistavaa. Se loppu on mietitty, mutta päättyy silti typerästi ja mielikuvituksettomasti. Aivan kuin loppuratkaisua ei olisi jaksettu ajatella sittenkään kunnolla loppuun asti ja kaikki päätetään ratkaista kaatamalla vauhdissa oleva polkupyörä ojaan.
Keinottelua on hyvää lauantai-illan viihdettä, punaviinilasillisen kera aikuiseen makuun. Nuoremmat valitkoon viihteekseen vaikka uuden Bondin.
