Lawn Mowing Simulator 2 -arvostelu – märkä ruoho tekee hommasta aina vähän sotkuisempaa

Lawn Mowing Simulator 2 tuo pelimaailmaan sitä, mitä kukaan ei odottanut; lisää nurmikon leikkaamista, trimmaamista ja nyt myös lehtipuhallusta.

Nurmikon leikkaaminen on monelle keski-ikäiselle ja sitä vanhemmalle omakotitalon isännälle viimeinen koskematon linnake, johon vaimo harvoin ottaa osaa tai kantaa. Nurmikon leikkaamisen aikana voi luoda jotain näkyvää ja tyydyttävää, mutta se on työnnettävällä vetämättömällä leikkurilla niin kusista hommaa, etteivät talon emännät viitsi siihen ryhtyä. Jos kotoa löytyy päältä ajettava leikkuri, voi sen kanssa cruisailla nurmilla ja juoda samalla olutta. Oi, näitä elämän iloja. Ja jos tämä kaikki on kokematta, niin Lawn Mowing Simulator 2 tarjoilee sitä kaiken muun paitsi oluen kera.

Ei kaikkea pois – jätetään vähän sänkeä

Pelissä ei ole tarinaa, mutta uratila on. Pelaaja aloittaa uratilassa uuden firman, jonka voi nimetä haluamakseen, vaikkapa Karvanpoisto Ky:ksi. Sitten annetaan omalle pelihahmolle naama muutamasta paskasta vaihtoehdosta ja tyylikkäät työvaatteet suoraan Snickersin kuvastosta. Ja ei kun hommiin!

Pelaajalla on tällä kertaa oikea nurmikkoimperiumi, sillä palvelua tarjotaan myös lehtipuhalluksen voimin eikä kaikkea tarvitse tehdä edes itse, sillä pelaaja voi palkata apukäsiä painamaan paskahommaa. Rahaa menee, rahaa tulee, nurmet ja pihalaatat kiiltävät.

Reunat pitää ajaa tarkasti, ettei tule vahingossa kaljua

Pelillisyys on täysin samaa kuin ensimmäisessä osassa. Otetaan vastaan keikka, leikataan nurtsit, trimmataan kävelyväylät tai puhalletaan lehtiä. Sitten palataan tukikohtaan ja kerätään laskulla massit keikasta. Tämä luuppi toistuu läpi pelin, pienin variaatioin.

Pelattavuus puolestaan on keskeneräinen. Ohjaintuki bugitti ainakin omilla testipelikerroillani inhottavasti. En tiedä, johtuiko se jostain toisesta usb-laitteesta, joka tietokoneessani oli kiinni, mutta vain hiiri+näppäimistö-yhdistelmä oli aidosti luotettava. Pelattavuus ei kuitenkaan ole kovinkaan hiottu hiirellä ja näppäimistölläkään.

Lisäksi pelissä on paljon turhia latausruutuja, joiden jälkeen pitää aina manuaalisesti hyväksyä, että lataus on nyt päättynyt ja haluan edetä seuraavaan ruutuun. Miksi ihmeessä? Miksi haluaisin aina erikseen painaa latauksen jälkeen ”jatka pelaamista”? Ei hyvä.

Pienet käyttöliittymähiomiset ja ohjaintuen parantelu ovat kriittisiä asioita tässä pelissä, jotka tulisi hoitaa oikopäätä kuntoon.

Ruohot ruotuun kirkkaissa väreissä

Graafisesti peli on ottanut harppauksen eteenpäin ensimmäisestä osasta. Grafiikka ei silti ole mitään AAA-uskomattomuutta, mutta kyllä se näin pikkupelinä ihan hyvältä näyttää. Nurmikon leikkaaminen, trimmaaminen ja puhaltaminen on tehty hyvin, samaan tapaan kuin Farming Simulator -peleissäkin.

Äänet ovat ihan jees, mutta esimerkiksi Grand Theft Auto V nappasi ruohonleikkuun äänet ja lähiön äänimaailmat paljon aidommin, vaikka se ei edes keskity ruohojen ja puskien trimmaamiseen. Jos pelin kehittäjät olisivat käyneet lähiöissä äänittämässä ambienssia, olisi tästä voinut tulla jopa orgastisen kuuloinen. Nyt se on geneerinen ja tunkkainen.

Siinä se sitten on: sileä, siisti ja vähän arka ajon jälkeen

Lawn Mowing Simulator 2 on tässä vaiheessa vielä liian keskeneräinen ollakseen kunnon jatko-osa. Se tuntuu päivitykseltä ensimmäiseen osaan ja sellaisenakin se on hyvin tylsä. Muutaman vuoden kun olisi kehitellyt ideoita, pelattavuutta, grafiikkaa ja ääniä, olisi tämä voinut olla jopa hyvä peli. Nyt koukku ei nappaa eikä peli kiinnosta. Siima on katkennut ja leikkurin paras terä on osunut kiveen. Toivottavasti peli saa vielä parannusta pelattavuuteen ja roppakaupalla uutta koukuttavaa tekemistä. Jos näin ei ole, on tämän riemu varsin kertakäyttöistä.