Marvel’s Spider-Man Remastered (PC) -arvostelu – Seittisankari loikkaa PS5:ltä PC:lle kuin rasvattu salami

Marvel’s Spider-Man oli alunperin PS4-yksinoikeuspeli, ja sai sittemin myös PS5-remasteroinnin. Nyt tämä mainio remasteroitu versio saa vielä lisäherkkua päälle loikatessaan konsolilta PC:lle.

Marvel’s Spider-Man ilmestyi ensimmäisen kerran Playstation 4:lle yksinoikeudella vuonna 2018. Silloin pleikkarin Spidukka-fanit ruiskivat onnesta seittiä pitkin spandex-pöksyjään, ja toimituksessammekin hekumoitiin.

Vuonna 2020 Marvel’s Spider-Man Remastered saapui Playstation 5:lle. Tähän versioon lisättiin säteenseuranta, korkeampi ruudunpäivitys, 4K-resoluutio, Dualsense-ominaisuuksia, kuulokkeiden 3D-surround-tehoste, kaikki lisäosat ja jostain erikoisesta syystä myös vaihdettu Peter Parkerin nassu muistuttumaan enemmän MCU/Sony Spider-Man -leffoista tunnetun Tom Hollandin nassua. Sattumaako? Tuskinpa.

Nyt tämä remasteroitu PS5-versio saapuu myös PC:lle, ja vihdoin muutkin kuin Pleikkarin omistajat pääsevät nauttimaan seittipään huimasta seikkailusta.

Peli paketoi PS5-version tyyliin peruspelin ja sen kolme lisuketta, joten pelattavaa avoimen pelimaailman seittisinkoilussa riittää pitkäksi aikaa, mikäli on ensimmäistä kertaa ratsailla.

Ilmeisesti myös PC-versio tukee Dualsense-ohjaimen ominaisuuksia, joskin vain USB-johdolla viriteltynä.

Uutuutena PC-versiossa on enemmän säätövaraa grafiikan suhteen, entistä parannellumpaa graffaa ja tuki Ultrawide ja Super Ultrawide-näytöille.

Maanläheinen stoori

Siinä missä muut Marvelin supersankarit painivat yleensä jossain maailmanlopun aikaisissa eeppisissä taistoissa, on Spider-Man useimmiten hyvin juurutettu ruohonjuuritason seikkailuihin.

Spider-Manin maskin takaa löytyy Peter Parker, joka tässä peliversiossa on ehkäpä totuttua vanhempi veikko. Peterillä ja hänen mielitietyllään Mary Jane Watsonilla ei mene kovinkaan hyvin, ja välit ovat etäiset. Peter toki toivoo että heillä menisi paremmin, mutta pelkkä toivo ei siihen riitä, kun Spider-Manina neppailu vie suurimman osan ajasta.

Peter työskentelee labra-assistenttina tohtori Otto Octaviukselle, jonka kanssa he pyrkivät rakentamaan ohjattavia mekaanisia raajoja. Deadlinet pukkaa päälle, ja muutenkin tunnelmassa on arkisen harmaa pohjavire. Onneksi Peter itse ei ole synkistelevää sorttia, vaan vaikeissakin tilanteissa pitää yleensä huumorin ja positiivisuuden ilmapiiriä yllä.

Lepakkomiehen jalanjäljissä kulkeva Hämähäkkimies

Marvel’s Spider-Man Remastered on avoimen pelimaailman peli, jossa seittisankarina pääsee sinkoilemaan pitkin New Yorkin kattoja ja katuja.

Taistelumekaniikka on tuttu mm. Batmanin Arkham-peleistä; yksi nappi lyönnille, toinen hyökkäyksen torjunnalle vastahyökkäyksellä, ja liuta kaikenlaisia nappien comboja maustamaan monipuolista taistelua.

Toisin kuin Batman, ei Spider-Man voimistaan huolimatta kestä itse kovinkaan suurta rangaistusta, joten akrobaattisuudesta ja tilanteessa improvisointiotaidoista on eniten hyötyä vihollisten vyöryessä päälle. Spider-Manin taisteluissa joutuu käyttämään paljon ympäristöä apunaan ja se pitää taistelut tuoreen oloisina.

Pelissä saa helposti tuhlailtua aikaansa ihan vaan seikkailemalla ympäri New Yorkia ja tarttumalla pelin valokuvatilaan.

Nupit kaakkoon, jos pakki kestää

Uudet säätömahdollisuudet takaavat PC:n Spider-Man-pelaajille entistä paremmat mahdollisuudet säätää kokemus sujuvaksi ja kauniiksi. Tässä kuitenkin voi mennä aikansa, jos kone ei ole uusinta uutta ja kaikkia asetuksia ei voi iskeä heti kaakkoon.

Testikoneena AMD Ryzen 7 3700X ja GeForce 2070:lla pelistä sai ihan nätin ja sujuvan, vaikkakin joudimme hippasen karsimaan detaljeista ja iskemään DLSS:n päälle. Peli näyttää silti todella hyvältä hieman pienemmilläkin asetuksilla.

Samsungin Odyssey G9 Super Ultrawide 32:9 monitorilla Spidukan seikkailut näyttävät todella imuisalta, joten UW ja SUW -pelaajille on luvassa erityisnannaa!

Onnistunut käännös

Marvel’s Spider-Man Remastered on edelleen mainio peli, ja on hienoa että nyt sitä pääsevät vihdoin pelaamaan muutkin kuin vain Playstation 4:n tai 5:n omistajat.

Säätövara antaa mahdollisuudet räätölöidä kokemuksen koneen tehojen mukaan, ja onneksi peli näyttää hyvältä hieman vaatimattomillakin asetuksilla.

Tarinassa on edelleen imua sen maanläheisyyden vuoksi. PC:llä on melkeinpä pelin kuin pelin kanssa ässä hihassa sen pelimodikulttuurin vuoksi, joten odotan innolla, mitä kaikkea modaajat saavat tästä versiosta irti.

Jos Marvel’s Spider-Mania ei ole ennestään pelannut, on PC-versio hyvä hankinta. Pleikkarilla Spidukan pelanneet eivät ehkä saa lisätyistä ominaisuuksista niin paljoa uutta, että tämä versio rohkaisisi tupladippaukseen, sillä sisällöllisesti peli on sama kuin PS5-versiokin.