Mainos
Noin kymmenisen vuotta odotettu Mount & Blade II: Bannerlord on saapunut Early Access-muodossa Steamiin. Varsinkin alkuperäisillä faneilla sormet syyhyävät  taatusti päästessään taas valloittamaan maailmaa romanttisella keskiajalla. Mikä on muuttunut ja onko sotastrategiaroolipeligenren kuninkaalla vielä jotain sanottavaa?

Mount & Blade II: Bannerlord on massiivinen keskiaikaan sijoittuva roolipelistrategia, josta löytyy käsikirjoitettu tarina. Tarina on tosin melko kankea, mutta antaa tilaa pelaajan tehdä siihen omia muutoksia, jolloin homma muuttuu täysin. Juoni kun ei olekaan keskeisessä roolissa, vaan tarkoitus on telmiä virtuaalisella Calradian hiekkalaatikolla miekat ja seipäät tanassa, kasvattaen mainetta sekä mammonaa.

Pelin alussa luodaan oma sankari. Hahmoa saakin tuunata melkoisen kattavasti. Myös sukulaissuhteet määritetään ja eri taustoista olevat pelaajat hyötyvät erilaisilla taidoilla.

Mainos
Hahmon luonti on kattavaa. Asikaisen Amihan se siinä!

Politiikkakin määrittelee

Poliittiset valinnat ovat Bannerlordissa mukana visusti, ja niistä joko välittää tai antaa mennä perinteiseen tapaan – eli leikataan kurkku auki ja jutellaan sitten. Tietenkin jos olet äärimmäisen huonossa valossa jokaisen killan herrojen ja hidalgojen silmissä, on ajojahti valmis. Silloin kannattaa olla useampikin äijä mukana ryhmysauvat päivitettyinä teräsmiekkoihin ja lannevaatteet vaihdettu sotisopiin. Sotaratsut vielä alle niin pärjää taas pidemmälle.

Luonnollisesti, mitä enemmän on armeijaa itsellä, sitä enemmän mosat mättää hernaria naamariin ja sitä pitääkin olla varastossa mukana. Mikäli kaverit alkavat nääntyä, se ei tee johtajan moraalille hyvää ja kohta sitä ollaankin yksin tien varressa pummimassa öylättejä.

“Ihmisarvon mitta on tynkä pimeällä keskiajalla”

Itse kirmailin hyvän alkua tierosvojen perässä armottomasti sapeli heiluen ja lopuksi myin kaikki orjiksi kaupunkeihin. Rosmojen tavarat kannattaa myös jälleenmyydä dinaarin, jos toisenkin toivossa. Sinänsä hauskaa, että vangeista saa vähemmän kolikoita kuin heidän varusteistaan. Ihmisarvon mitta on tynkä pimeällä keskiajalla.

Graafisesti aiempaa uskottavampi

Pelaajamallit näyttävät nyt paljon paremmilta kuin aiemmissa Mount & Blade -peleissä, sillä nyt on takana ihka oikea pelistudio eikä vain alkuperäiset kaksi kehittäjänörttiä.

Graafinen ulkoasu on kaunista ja massiiviset taistelut näyttävät upeilta! Tietenkin kun sen viitisensataa villiä, retkikirveet ojossa, sotahuudot pauhaten rynnivät ylös nummeja vihollisen linnaa kohti, vastaanottaen nuolisateita ja katapulteista lohkareita, saattaa tietokonelaitteisto vähän yskäistä. Silti on se aika helvetin maukasta!

Are you not entertained?!

Sotaherrana oleminen on nautinnollista

Pelissä ohjataan aina omaa sankaria joko kolmannesta perspektiivistä tai silmistä, ja taistelussa joukkojen komentelu onnistuu funktionäppäinten avulla ollen yllättävän soljuvaa. Lisänäppäinnäppäimistöistä voisi olla tässä oivallisesti hyötyä, mutta menee se näinkin.

250 ukon käskyttäminen linnanvaltaukseen on kivaa.

Kartta on laaja ja se on jaettu puoleryhmien mukaan. Pohjoiseen sijoittuvat “viikingit” kuuluvat luonnollisesti lumialueille ja Imperiumin keikarit niille “paremmille maille”.

Yhteensä kuusi puoluetta (faction) kansoittaa Calradin maaston.

Peli elää koko ajan, joka on hieno lisä, ja siksi peli ei olekaan mikään yhden kerran veto. Kampanja on jokaisella kerralla erilainen.

Puolueita löytyy, mutta sotesuhmurointia ei

Heti veren makuun

Mukana on myös kustomoitavat pikaiset taistelut, jotka ovat aivan hiton hauskoja ja nopeita matseja, mikäli haluaa heti päästä veren makuun. Voit valita joko siegen, eli toinen osapuoli vastaanottaa vihaisia vieraita linnaan/kylään ja toinen hyökkää, tai pelkän sosiaalisen ryhmäkokoontumisen verisillä Mel Gibsonin Braveheart-nummilla.

Kilpimuurista ei pääse edes hepalla läpi vaan seivästä tulee.

Mitä sopii odottaa?

Kyseessä kun on Early Access, on peliin taatusti tulossa vielä lisää sisältöä ja kaikkea hiotaan. Välillä pelin kankeus kasvattaa muutaman harmaan hapsen tukkaan. Tästä päästään varmasti optimoinnilla.

Tällä hetkellä peli on silti todella hauskaa hiekkalaatikkoilua keskiajan sotaisissa viboissa ja tarjoaa myös vanhoille sotaherroille varmasti mielenkiintoista tekemistä taas tuntikausiksi.