Codemasters on tunnettu realistisista ralli- ja formulapeleistään. Aina kuitenkin autopeleistään. Tällä kertaa Codemasters on lyöttäytynyt yhteen DeepSilverin kanssa ja lopputuloksena on huumepäinen autokaahailu Fortniten ja Call of Duty:n hengessä. Mitä?!?

Onrush on nimensäkin mukaan piripäinen autopeli, jossa pelaaja valitsee yhden muutamasta maastoajoneuvosta ja parista prätkästä, ja lähtee saturaatiokirkkaaseen maastoon kaahaamaan checkpointtien läpi tai toteuttamaan muita annettuja pisteidenkeruutehtäviä. Variaatioita on useita.

Graafisesti Onrush on todella päräyttävä. Se näyttää juuri siltä, miltä maailma näyttäisi, jos kaikki maastoautokisoja ajavat vetäisivät LSD:tä juuri ennen turnausta. Värit ovat etenkin PS4 Pro:n HDR-väriavaruudessa todella riemunkirjavat ja huikeat. Radat ovat täynnä yksityiskohtia, peltiä lentää, lieskat sinkoilevat ja retrofuturistiset tehosteet mylvivät. Ruutu on täynnä silmäkarkkia.

Graafinen ilme muistuttaa hyvin paljon megasuosikki Fortnitea. Syaanin, magentan ja keltaisen väripaletin kruunaamat tausta yhdistettynä sarjakuvamaisiin hahmoihin herättävät takuulla nuorempien innostuksen.

PS4 Pro ja Xbox One X antavat mahdollisuuden päättä, haluaako pelaaja 4K-kuvaa 30p-nopeudella vai 1080p-resoluution 60p-kuvanopeudella. Suositeltavaa on karsia resoluutiosta, sillä peli on niin nopeatempoinen, että 60p-liukkaudesta saa hieman apua ajokisoissa.

Kenttäsuunnittelu on myös viimeisteltyä. Radat ovat täynnä kaikkea, mutta pelaajaa ohjaillaan suurissakin nopeuksissa juuri oikeaan paikkaan pienten yksityiskohtien avulla. Radat ovat pullollaan hyppyreitä ja monipuolisia maisemia. Ajaminen on helvetin hauskaa.

Äänet ovat myös loistavat. Äänitehosteita on paljon ja moottorit örisevät kivasti. Musiikki mukailee nopeaa tempoa drum n’ bass -tyyppisillä, joskin ei niin maukkailla raidoillaan. Toiset tykkäävät, toiset ei.

Yksinpelimuotoja on useita. Kaikissa ajetaan 15 muun tekoälypelaajan kanssa kiivastunnelmaista hippaa enemmän tai vähemmän vaihtuvissa pelitilamuodoissa. Mikä yllättävintä, autokisoja ei ajeta yksilöinä vaan tiimissä. Sama jatkuu moninpelissä, jonka ansiosta peli muistuttaakin eräänlaista autopelien Call of Dutya. Jokainen kisamuoto on tavalla tai toisella nopeatempoista team deadmatchia, jossa pisteitä kerätään eri tavoin. Osassa jahdataan ajoradalla kaahaavaa pisteympyrää, osassa ajetaan checkpointtien läpi ja osassa murjotaan vihollisia. Eri pelimuodot sekoittavat näitä yllättävän kekseliäästi.

Onrush onkin aluksi todella virkistävän oloinen tapaus, joka saa myös autopeleistä innostumattoman kiinnostumaan. Muutaman tunnin pelaamisen jälkeen peli alkaa kuitenkin toistamaan itseään jo niin voimakkaasti, että kyllästyminen on pakollinen paha.

Vaikka tehtäviä on useita ja moninpeli yksinpeliä hauskempaa, ei Onrush onnistu säväyttämään enää muutaman pelipäivän jälkeen. Ja vaikka loottilaatikko ja hahmojenmuokkausjärjestelmä on toimiva, pelimekaniikka hiottu ja grafiikat näyttäviä, on Onrushin itseääntoistavuus sitä luokkaa, ettei sitä voi suositella hankittavaksi täyteen hintaan. Onrush on hyvin tehty, mutta parasta vain pienissä vartin tai puolentunnin erissä per päivä.