Kassakaappivaras joutuu lavastetuksi murhasta ja päätyy karulle saarivankilalle vangiksi. Uusintaversio vuoden 1973, Steve McQueenin ja Dustin Hoffmanin tähdittämästä Papillon elokuvasta kertoo ankean tarinan toivosta ja sen kauheudesta.
Kassakaappivaras Henri ”Papillon” Charrière (Charlie Hunnam) joutuu vuonna 1933 vangituksi lavastettuna murhasta. Vankisiirtolasaarelle joutuva Papillon ystävystyy erikoisen väärentäjään, Louis Deganin (Rami Malek), joka lupaa rahoittaa Papillonin pakomatkan vastapalveluksena suojelusta.
Alkuperäisteos vie pidemmän korren
Papillon perustuu Henri Charrièren elämänkertaan ja samannimiseen, vuonna 1973 tehtyyn elokuvaan. Hunnam ja Malek eivät ihan samanlaista karismaa omaa kuin alkuperäisen leffan näyttelijälegendat, mutta kumpikin antavat rooleihin kaikkensa.
Lavasteet ovat autenttiset ja meno muutenkin realistisen ankea. Kaikkea varjostaa kuitenkin tuttuuden tunne sekä samaistumispinnan puute. Hunnamin Papillon ei juuri samaistumista kutsu ja Malekin Degan on tarkoitus ollakin niin omituinen, ettei siitä paljoa tunnistettavaa löydy.
Papillonin tarina jää etäiseksi kokemukseksi, jossa on kuitenkin pieteetillä valmistetut puitteet. Elokuvan katsomisen jälkeen herää mielenkiinto tositarinaa kohden, sen verran uskomaton on Papillonin tarina. Alkuperäinen kirja tai elokuva tarjoaa tätä versiota paremman elämyksen.
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.