Payday 3 -arvostelu – Heistaa ite!

Payday 3, eli kolmas palkkapäivä on vihdoin saapunut! Voiko samalla kaavalla toteutettu ryöstösimulaatio enää tarjota mitään uutta?

Payday 2 julkaistiin vuonna 2013 ja kolmatta osaa saatiin odottaa 10 vuotta. Tänä aikana Payday 2 sai yli 60 erilaista lisäosaa ja pelin tekijä Starbreeze kävi jopa konkurssin partaalla. Suosta kuitenkin noustiin ja on taas aika tehdä rikoksia.

Payday 3 jatkaa siitä, mihin edellisessä osassa jäätiin. Eläköitynyt rosvojengi joutuu petoksen takia palaamaan ryöstöjen pariin. Peliin on on luotu kostotarina, joka kuljettaa pelaajan ensimmäisellä pelikerralla kenttien läpi. Tämän jälkeen kenttiä voi pelata haluamassaan järjestyksessä.

Pelin perusperiaate on yksinkertainen: tee ryöstöjä. Tutustu ryöstökohteeseen, suunnittele reitit, anasta aarteet ja pakene paikalta huomaamatta. Voit myös unohtaa edellisen ja rynnätä pankkiin pyssyt paukkuen ja toivoen parasta.

Pelata voi yksin tai kaverien kanssa. Pelaajia voi olla yhdestä neljään, ja ihmispelaajien puuttuessa loput voi korvata boteilla.

Karttoja on pelin julkaisuhetkellä vain kahdeksan kappaletta. Toki jokaisesta kentästä on tarjolla useampi vaikeusaste, jotka voi yhtä lukuun ottamatta suorittaa joko hiipien tai räimimällä.

Lisäksi pelin henkeen kuuluu, että ensimmäisen pelikerran jälkeen alkaa armoton hiominen ja pelihahmon kykyjen kehitys, jotta kaikki kartat voi suorittaa vaikeimmalla mahdollisella tasolla.

Pelistä on perusversion lisäksi tarjolla silver ja gold -versiot. Silver-version hankkimalla saa automaattisesti seuraavan kuuden kuukauden aikana tulevat DLC:t eli pelin laajennusosat ja gold-versio oikeuttaa seuraavan vuoden aikana tuleviin laajennuksiin. Näiden lisäksi sekä silver- että gold-versiot sisältävät esimerkiksi muutamia maskeja ja asusteita.

Elämää helpottavat muutokset tekevät rötöstelystä jouhevaa

Pelin tekijät ovat hioneet monia pikkujuttuja paremman pelikokemuksen saavuttamiseksi.

Ohjaustuntuma on hieman sulavampi edelliseen osaan verrattuna ollen edelleen erittäin tarkka ja toimiva. Pelisarjan aiemmissa osissa etenkin panttivankien liikuttaminen oli erittäin tuskaista. Mutta ei enää! Nyt panttivankia voi käyttää vaikka kilpenä, joka vähentää poliisien hanakkuutta ampua pelaajaa kohti. Samalla panttivangin saa kuljetettua juuri haluttuun paikkaan.

Tämän lisäksi vanha seuraa johtajaa -tyylinen siirtely on edelleen käytettävissä. Panttivankeja voi myös vaihtaa aikaa vastaan, jolloin pelaaja saa pienen levähdyshetken ennen poliisin rynnäkköä.

Yksi peliosan suurimmista muutoksista on kuitenkin se, että nyt rötöstelyn voi aloittaa laittamatta maskia naamaan. Ilman maskia voi esimerkiksi varastella arvoesineitä ja tiirikoida lukkoja. Toki teot aiheuttavat epäilystä ja voivat johtaa hälytykseen, jos pelaajan toimet huomataan.

Kuten aiemmin, pelihahmoa voi edelleen muokata erilaisilla vaatteilla ja asusteilla. Lisäksi aseisiin on olemassa erilaisia maalauksia ja killuttimia.

Payday 3:ssa on myös aiempaa monipuolisemmat mahdollisuudet muokata maskeja. Hahmolle voi luoda ja tallentaa erilaisia ase- ja ulkoasukonfiguraatioita, joista voi nopeasti valita mieleisensä seuraavaan tehtävään.

Peliä on yksinkertaistettu poistamalla osa hahmon ominaisuuksista, kuten nopeus ja kestävyys (engl. speed, stamina). Lisäksi aseen koko ei enää vaikuta siihen, miten nopeasti epäilyttävään hahmoon reagoidaan. Toisaalta pelihahmolle voi kehittää erilaisia kykyjä ja taitoja, joiden avulla ryöstöjen suorittamisesta tulee helpompaa.

Ryminällä rynnäten tai hiljaa hiipien

Payday 3 on edeltäjiensä tavoin joko piinaavan jännittävä tai hektinen kokemus pelityylistä riippuen.

Kentät voi suorittaa niin sanotusti räiskimällä, jolloin tulee pysyä koko ajan liikkeessä ja pitää sekä itsensä että ja koko tiimi hengissä. Tällä tyylillä pelattaessa tilanne hiljalleen eskaloituu siihen pisteeseen saakka, että pollarit eivät enää peräänny, vaan niin sanottu viimeinen aalto kestää loputtomiin. Tällöin ei auta muu kuin räimiä kenttä loppuun tavalla tai toisella. Panokset hupenevat kovaa tahtia ja tuntuu ettei niitä ole ikinä tarpeeksi.

Pelin tekoäly pistää hanakasti kampoihin ja osuu melko tarkasti jo normaalilla vaikeusasteella. Ja normaalin vaikeusasteen päälle on vielä kolme vaikeampaa tasoa lisää!

Ensimmäisten hyökkäysten jälkeen vartijat ja poliisit vahvistuvat seuraavien hyökkäysaaltojen myötä täysvarustelluiksi SWAT-joukoiksi. Tarkka-ampujat odottavat katolla otollista osumaa ja voivat kerralla tuhota ison osan pelaajan suojista tai HP:sta, ja kilpimiehet rynnäköivät suojansa avulla suoraan pelaajaa kohti.

Paniikki iskee viimeistään silloin kun erikoisviholliset saapuvat kentälle. Näitä ovat ennestään tutut Cloaker, Taser ja Bulldozer. Nader on Payday 3:ssa esitelty uusi vihollinen, jonka erikoisuutena ovat erilaiset granaatit. Esimerkiksi kaasugranaatin huurut hidastavat ja vahingoittavat pelaajaa.

Kentät voi suorittaa myös huomattavasti rauhallisemmalla tavalla – hiippailemalla. Hiippaillessa pitää kuitenkin varoa vartijoita, kameroita ja siviilejä ja varovaisuutta joutuu toden teolla harjoittamaan vaikeusasteen noustessa.

Julkisella alueella, kuten pankin ulkopuolella tepastelu ei ole ongelma, mutta esimerkiksi pankin sisätiloissa olevilla työntekijöiden yksityisillä alueilla vartijoiden epäilykset heräävät ja pelaajan jäädessä kiinni hänet saatetaan ystävällisesti takaisin julkisiin tiloihin. Tällaiset ilman maskia tehdyt pikku rötöstelyt ja muut hämärähommat aiheuttavat korkeintaan hämminkiä, mutta viimeistään maskin päähän laitto saa vipinää niin vartijoihin kuin siviileihinkin.

Kaikki kamerat, siviilit ja poliisit ovat niin sanotusti spotattavissa, jolloin ne näkyvät myös mahdollisille muille pelaajille esimerkiksi seinien läpi.

Pelaajan hahmon kehittyessä hiiviskelystä tulee helpompaa, kun esimerkiksi valvontakameroita voi laittaa looppiin, jolloin yksittäinen kamera ei reagoi pelaajan liikkeisiin.

Musiikki tekee ryöstön

Graafisesti Payday 3 on perustasoa. Se ei yritä olla taide-elämys, mutta on kuitenki odotetusti parempi edelliseen 10 vuotta vanhaan osaan verrattuna. Etenkin pelin kartat ja aseet ovat hyvin yksityiskohtaisia.

Karttojen valaistus on paikoitellen hienosti toteutettu ja luo tunnelmaa. Toinen tunnelmaa luova tekijä on pelin musiikki, joka on dynaamista ja kehittyy tehtävän edetessä. Hiippailuvaiheessa musiikki on rauhallista, mutta muuttuu koko ajan astetta jännittävämmäksi. Toiminnan aikana musiikki paisuu ja  tempo kiihtyy, mikä luo fiilistä. Vastaavalla tavalla musiikkia hyödynnettiin taitavasti jo pelin aikaisemmissa osissa.

Valitettavasti Payday 3:n musiikkimaailma ei mielestäni ihan yllä samaan eeppisyyteen kuin Payday 2:ssa. Lisäksi Payday 3:n ääninäyttely kuulostaa jotenkin väkisin tehdyltä ja esimerkiksi radiopuhelimiin letkautetut vastaukset yrittävät olla hauskoja, mutta eivät kuitenkaan aiheuta samanlaisia naurahduksia kuin pelin edellisosan vastaukset.

Äänimaailma on kokonaisuutena kuitenkin hyvä, sillä musiikin kaveriksi on tietysti tuotettu kelvolliset pyssypaukkeet ja muut totisen toiminnan aikana oleelliset hälinän äänet.

Kaikki ei ole kuitenkaan paremmin

Yksi pelin huonoista puolista on hahmon muokkaukseen käytettävän valikon monimutkaisuus. Alavalikkoihin eksyy todella nopeasti eikä valikosta toiseen liikkumisessa ei tunnu olevan mitään logiikkaa.

Toinen iso miinus liittyy tehtävien käynnistykseen. Allekirjoittaneen mielestä suunnittelussa on menty lujaa metsään, kun jopa yksinpelin joutuu aloittamaan matchmakingin kautta. Eli peli kohtelee jokaista tehtävän käynnistystä kuin moninpeliä, jolloin myös yksin pelatessa karttaan joutuu jonottamaan.

Pelin julkaisuviikolla ongelma korostui, kun  suuret käyttäjämäärät aiheuttivat sen, että kenttiä ei meinannut päästä ollenkaan pelaamaan. Tämän arvostelun kirjoitushetkellä tilanne on jo parempi ja pelin kehittäjä pohtii vaihtoehtoja ongelman ratkaisemiseksi.

Suurin ongelma liittyy mielestäni liittyy haasteisiin ja kokemuspisteiden keräämiseen. Kokemuspisteitä jaetaan sen mukaan, mitä haasteita tekee. Haasteita on useita ja niissä tulee suorittaa erilaisia taidonnäytteitä, kuten ”ammu 100 kertaa headshot aseella X”. Tämä pakottaa pelaajan pelaamaan monella eri aseella ja tyylillä.

Usein pelaajalla on kuitenkin oma tyylinsä, jolla hän haluaa pelata ja kokemuspisteiden jako ainoastaan haasteiden kautta estää hahmon kehittämisen millään muulla tavalla.

Rikos kannattaa edelleen

Loppujen lopuksi voisi sanoa, että Payday 3 on hieman kevennetty ja pelaaja-ystävällisempi versio Payday 2:sta. Pelin aikaisempia osia paljon pelanneelle kolmas osa voi olla nopeasti pelattu ennen lisäosia. Payday 3 tulee todennäköisesti saamaan kuitenkin ison liudan lisätehtäviä ja muuta sälää kuten edeltäjänsäkin, jolloin pelattavaa riittänee todella pitkäksi aikaa. Kaiken kaikkiaan Payday 3 on kelpo peli.