Mainos
Hideo Kojima on taas istunut vuosikausia pimeässä kopissa amerikkalaisine sotilasfantasioineen ja kehittänyt moniosaisen Metal Gear Solid -sarjan viidennen osan, moniosaiseksi. What?
 
Eletään mikroshortsien, afrokampausten ja ylisuurten kauluspaitojen aikaa, 1970-luvun puoliväliä, kun The Boss, eli Naked Snake saa tehtäväkseen pelastaa tarkkaanvartioidulta yhdysvaltalaiselta sotilastukikohdalta kaksi vankia, Chickon ja Pazin. Tehtävä on yksinkertainen: pelasta vangit, älä tule huomatuksi ja pakene kopterilla.
 
 
Kuten sanottu, viides MGS V -peli on moniosainen. Tämä on ensimmäinen osa, joka toimii prologina, eli pohjustuksena. Peli koostuu ainoastaan yhdestä tehtävästä, jonka ensimmäiseen suorittamiseen allekirjoittanut kulutti n. 118 minuuttia. Sitten tulivat loppuanimaatiot ja loputtoman pitkät lopputekstit. That’s it? Tarinallisesti kyllä, pelillisesti ei. Pelin kun tahkoaa läpi ensimmäisen kerran, avautuu mahdollisuus muutamaan ensimmäiseen, 23:sta sivutehtävästä.
 
 
Sivutehtävien ja trophyjen metsästäminen on hauskaa puuhaa, eteenkin kun suoritustapoja on monia ja tekoälyä on hauska kusettaa. Kovin pitkäikäinen MGS V:n prologi ei kuitenkaan ole, joten alennettu hinta on todella paikallaan. 30 euron hintalappu on silti melko kova, kun ajattelee, että kyse on kuitenkin vain yhdestä kentästä, jonka pelaa läpi puolessatoistatunnissa. MGS-elämyksenä se on kuitenkin todella viehättävä. Ja jos mietii, niin maksaahan parin tunnin Blu-ray-leffakin uutena n. 20 €, joten on MGS V: GZ sellaista todella paljon parempi hankinta.
 
 
Graafisesti MGS V: GZ on todella herkullinen! Yksityiskohtia piisaa ja next genistä raavitaan paljon irti. PS4:llä peli pyörii pääasiassa 60 kuvan sekuntinopeutta, mutta ruudunpäivitys hidastuu, kun materiaalia ja räjähdyksiä alkaa satelemaan ruutuun. Hiippaillessa pusikoissa, on 60 fps kuitenkin hienon näköistä ja realistisen oloista.
 
PS4:n ohjaimen kaiutinta hyödynnetään myös toimivasti.
 
 
Alaston käärme liikuu Snakeista parhaiten, sillä ohjaustuntumaa on hiottu kunnolla. Ukkoa on ilo liikutella ja ajoneuvoja kiva ajella. Pelissä on siis kaikki puitteet kohdillaan, paitsi sisällön vähyys. Pikkutilpehööriä, kuten C-kasettinauhoja on keräiltävänä ja kuunneltavana, mutta ilo niistä ei ole suuri.
 
Metal Gear Solid V: Ground Zeroes olisi ehkä täyden kympin peli, jos se olisi kokonainen. Nyt se on vain pohjustus tai demo joskus parin vuoden kuluttua julkaistavaan Phantom Painiin, eikä se jaksa innostaa montaa tuntia. Lisäksi peli on mahdollista juosta läpi jopa kymmenessä minuutissa! Siksi arvosana on kompromissiseiska.