Mainos

Hajukuuset heilumaan ja kansinahka nauramaan. Nyt ajetaan yössä ja tuunataan Volvoja.

Need for Speed on EA:n ja ruotsalaisen Ghost Gamesin mukaan koko pelisarjan rebootti. En oikein tiedä millä tätä perustellaan, sillä jokainen Need for Speed on ollut käytännössä aivan oma kilpa-ajopelinsä, ilman kantavaa juonta tai yhteneväisyyksiä. Lisäksi Need for Speed -pelissä on täysin sama pelimoottori, grafiikka ja pelityyli kuin edellisessä, NFS Rivals -pelissä. Need for Speed on käytännössä siis jatkoa Rivalsille, ei sarjan rebootti.
 
 
Pelaaja astuu Need for Speed Underground -henkisesti "uusi tyyppi kaupungissa" -henkilön saappaisiin, joka johdatellaan oikeiden näyttelijöiden siivittämänä Los Angelesia muistuttavan, kuvitteellisen kaupungin alamaailmaan. Pelaaja pääsee todistelemaan omia ajokykyjään aika-ajoissa, katukisoissa ja driftausmittelöissä. Pelaaja etenee syvemmälle ajokulttuuriin, mitä enemmän kisailee. Lopulta vastaan tulevat viisi maailman kovinta, voimakasta viraalijulkisuutta YouTubessa nauttivaa ajokuningasta.
 
Live-action-näytelmät ovat teoriassa siisti juttu, mutta käytäntö on toinen. Näytelmäkohtauksia katsoessa ei pysty seuraamaan juonta lainkaan, sillä kameralle puhuvat näyttelijät ovat luokattoman huonoja – jos mahdollista, jopa Salkkarit-tähtiäkin huonompia. En tiedä mistä kesäteatterista nämä teinejä näyttelevät 37-vuotiaat yön kuninkaat on napattu, mutta myötähäpeä klippien katsomiseen on liian suurta, jotta juonesta voisi saada kiinni.
 
Pörrötukkainen mieshenkilö esittelee mikropenistään ja muut nauravat? Ei onneksi, mutta pelin näytelmä on yhtä kiinnostavaa katseltavaa kuin eduskunnan kyselytunti.
 
Kuten sanottu Need for Speed on pelillisesti täysin samanlainen kuin Need for Speed Rivals. Se on kuitenkin saanut lisää ominaisuuksia. Pelaajalla on nyt oma, viiden paikan autotalli, jossa jokaista ostettua ajokkia voi tuunata mielensä mukaan. Autoon saa kiinnitettyä moottori-, jarru- ja tehotekniikan lisäksi myös siipiä ja puskureita. Kaikkein voimakkaimmat työkalut löytyvät maalipinnan ja tarrojen parista. Auton ulkonäköä pääseekin muokkaaman lähes rajattomasti ja vieläpä aivan alusta alkaen. Myös vanteita voi tuunailla suuremmiksi tai pienemmiksi ja ne voi värjätä vaikka kromipinkiksi tai ruosteenruskeaksi.
 
Autojen ansaitsemiseen ei tällä kertaa ole muita esteitä kuin raha. Pelaaja voi niistää vaikka muutamaa ensimmäistä kisaa romuautollaan satoja kertoja ja kerätä rahat pelin kalleimpaan Ferrarriin heti alussa. Helpommin rahaa saa kuitenkin, jos viitsii viritellä takatuuppariaan edes hieman tehokkaammaksi, jotta pääsee isompiin kisoihin voittamaan.
 
 
Pelitiloja on myös Rivalsia enemmän. Edellä mainitut driftauskisat, aika-ajot ja kilpa-ajot ovat tietysti vain yksi osa, sillä myös poliisitakaa-ajot ovat suuressa roolissa. Mitä huonompi pelaaja on kyttiä jekuttamaan, sitä vaikeammaksi se käy sekunti sekunnilta. Jos pelaaja jää kiinni, odottaa sakkopotti pelaajan lompakkoa joka louhii voitoilla ansaitut bitcoinit rantakaupungin paskalakkien taskuihin.
 
Ajaminen ja autojen tunettaminen on pelin parasta antia ja yleisesti ottaen todella koukuttavaa ja hauskaa.
 
 
Kuten Rivalsissakin, peli on jatkuvasti verkossa ja kaupungissa sudittelevat myös satunnaiset muut kaahailijat. Arvosteluaikana ei pelaamistani häiriköity kuin kerran, joten verkkokaahailu tuntuu toimivan ainakin toistaiseksi ihan kivasti. Omia autoja on kiva esitellä muille ja muiden tuunauksista saa inspiraatioita.
 
Valikoista ei voi säätää Rivalsin tavoin erikseen, että haluaako pelata yksinpeliä ai-kuskien kanssa vaiko verkossa, vaan peli pakottaa nettiaulaan mikäli pelikone on verkossa. Jos verkkoa ei ole, pääsee pelaaja omaan soolosessioonsa.
 

 
Need for Speed on graafisesti lähes fotorealistinen. Se on niin next gen -peli graafisesti kuin vain odottaa voi. Se hivelee silmiä jatkuvasti ja yhdistää oikeaa videokuvaa pelimoottoriin lähes saumattomasti.
 
Näyttävällä grafiikalla on kuitenkin hintansa – pelissä ajellaan nimittäin ainoastaan yöllä. Päivä ei paista, vaikka mitä yrittäisi. Aamun saraste on lähin mihin päästään ja sellaiseen pääsee käsiksi Hollywood-Hills -aluetta vastaavalla vuoristolla. Kaupunkiin palattaessa keskiyö koittaa jälleen.
 
 
Need for Speed on todella hyvä ja hauska autopeli, joka yhdistelee sopivasti kilpa-ajoa, takaa-ajoja ja sitä himoittua tuunaamista. NFS on myös tämän hetken paras tuunauspeli Grand Theft Auto V:n lisäksi, joten jokainen jonne on taatusti mehuissaan. Harmillisesti omaan talliin saa kerralla vain viisi autoa. Toivottavasti tallitila kasvaa tulevien lisäsisältöjen mukana.
Mainos