Mainos

Rebellion Oxford on jatkanut semisuosittua Sniper-tarkka-ampujapelisarjaansa Sniper Elite:ä kolmannella osalla, joka vie pelaajan 1940-luvun Afrikkaan.

Eletään jämäkkää sota-aikaa vuonna 1945, jolloin eliittisotilas Karl Fairburne asettuu natseja vastaan pohjoisessa Afrikassa. Se juonesta – sillä se on yhdentekevää.

“Onnistunut laukaus aloittaa hidastetun Bullet timen”

Peli on kokenut melkoisesti parannuksia Sniper Elite V2 -pelistä. Grafiikka on next geniä ja pelialueet suuria hiekkalaatikoita. Ohjaus on napakka ja äänet erittäin tiivistunnelmaisia. PS4:llä jopa ohjaimen omaa kaiutinta hyödynnetään vaaratilanteissa ja aseen latauksessa.

Mainos

Pelaajan pääaseena on nimensäkin mukaisesti tarkkuuskivääri, joita pelissä on tarjolla kolme erilaista. Sivuaseina on muutama pikkupyssy ja konekivääri. Myös kranaatit ja dynamiitit kuuluvat perusarsenaaliin. Aseita pääsee kehittämään pelin edetessä, mutta kehitys on puhtaasti vapaaehtoista kikkailua. Perustussarillakin pelin pääsee läpäisemään aivan samoin nautinnoin.

Syke nolliin ja kuula kiveksille

Jotta kiikarikiväärillä tähtääminen olisi mahdollisimman tarkkaa, on pelaajan oltava rauhallinen odottaja. Pulssin pitää olla tasainen, alle 80 lyöntiä minuutissa ja Metal Gear Solid -peleistä tuttu hengen pidättäminen takaa tarkan tähtäämisen. Onnistunut laukaus aloittaa hidastetun Bullet timen, joka näyttää yksityiskohtaisesti luodin matkan läpi kallon, keuhkojen tai kivesten (ks. video alla).

Allekirjoittanut on rauhallisemman räiskinnän ystävä ja siksi Sniper Elite 3 osui ja upposi omaan lihaan. Pelattavuus on todella kohdallaan ja tehtävät mielenkiintoisia. Pelissä on suositeltavaa hiiviskellä, hakea hyvä piilo ja napauttaa natsisikoja yksitellen pois kallioilta kuleksimasta. Samalla voi suorittaa oheismissioita mm. räjäyttämällä autoja tai sabotoimalla vihollisen radioliikennettä. Nämä jos jotkin, ovat helvetin hauskaa puuhailua.

Kontrolleja ei pääse säätämään mieleisikseen, mutta niiden oletusasetus on valmiiksi hyvä. Peliin pääsee kiinni välittömästi, eikä monimutkaisia tutoriaaleja tarvitse kahlata läpi. Pelaaminen on hiekkalaatikkokentistä huolimatta putkimaista. Tämä ei kuitenkaan ainakaan allekirjoittaneen mieltä vaivaa, sillä homma toimii muuten erittäin sulavasti.

Juonesta viis, peli viihdyttää

Pelin kampanja on juoneltaan täysin olematon ja turha. Se on kuitenkin mielenkiintoisen kenttäsuunnittelun ja mieleisten tehtävien ansiosta yhdentekevää. Kampanja on rakennettu Metal Gear Solidin ja Hitmanin hybridiksi, joten tehtävien parissa todella haluaa kikkailla. Ruumita voi kanniskella ja piilotella, mutta se ei ole välttämätöntä. Pahiksia voi myös hämäillä heittelemällä kiviä, tai hiiviskellä natsien taakse ja iskeä veitsen pahaa-aavistamattomaan saksalaiskaulaan.

Kampanjan ja koko pelin huonoin puoli on sen kesto. Tehtäviä on vain kahdeksan ja ne ovat suhteellisen helppoja. Kamppiksen lisäksi pelistä löytyvät hyvät moninpeli- ja yhteistyömuodot, jotka lisäävät pelin elinikää. Hauskin moninpelimuoto on snaippailu, jossa vastapelurit eivät pääse toistensa tonteille, vaan tapot on hoidettava puhtaasti kiväärillä. Oma sijainti kartalla on syytä valita erittäin tarkkaan, mikäli ei halua respawnata jatkuvasti. Pelissä on myös yhteistyömoodi, jossa tarinan pääsee hakkaamaan kaverin kanssa kimpassa.

Sniper Elite 3 on todellinen yllättäjä. Sen viihdearvo tyhjänpäiväisestä ja epäselvästä tarinasta huolimatta todella korkea, ja pelin parissa vierähtää huomaamattomasti järkyttävän paljon aikaa. Snaippaajille tässä on viihdettä koko kesäksi, kunnes Call of Duty: Advanced Warfare ja Battlefield: Hardline tuovat uutta ammuskeltavaa sormien alle.