Peliarvostelu: Tom Clancy’s Ghost Recon: Wildlands

Neljä jenkkisolttua matkaa Etelä-Amerikkaan harjoittamaan länsimaista sivistystä.

Avoimen pelimaailman peleistään tunnettu Ubisoft on jälleen pappia kyydissä uuden Ghost Recon -pelin kanssa. Kolmannen ja ensimmäisen persoonan hybridipeli Wildlands vie pelaajan – tai maksimissaan neljä yhteistyöpelaajaa Etelä-Amerikan Boliviaan, jossa huumekartelli pitää otteessaan koko vuoristoseutua. Pelaajien tehtävänä on kukistaa koko huumekartelli osasto ja ville-välikäsi kerrallaan ja edetä kohti kartellin huippua. Tuttu idea, uusi tuhti toteutus.

The Division -peliä ulkoisesti muistuttava Ghost Recon: Wildlands ei onneksi omaa The Divisionin typerää yliampuvaa räiskintämekaniikkaa. Realismia on enemmän ja kaikki ajoneuvotkin autoista ilma-aluksiin ovat pelaajien käytössä. Headshotit tappavat laakista – myös pelaajan itsensä.

Valtava pelialue

Peli tarjoilee pelaajille massiivisen bolivialaskartan, jossa ajaminen ottaa paljon aikaa. Nopeammin pääsee lentämällä, mutta onneksi karttaa raidataan pieni (suuri) alue kerrallaan.

Kartta on voimakasta vuoristoa, joten korkeusvaihteluja on runsaasti. Tämä tarjoilee luonnollisesti myös taktisen edun joidenkin etuvartioiden tyhjentämiseen.

Maasto on myös pullollaan tuuheita puskia, joita voi käyttää apuna piiloutumiseen. PC-versiossa voi erikseen valita konetehoista riippuen, ovatko tuuheammat piiloutumispuskat käytössä vai ei.

Tuntumaltaan peli on huomattavasti hiotumpi kuin lähin kilpailijansa The Division. Itse hahmon ohjaaminen on todella miellyttävää ja ampuminen sujuu kuin leikki. Koko ohjaus- ja taistelumekaniikka on PC-versiossa lähes täydellinen.

PS4:llä ohjaus on hieman kankeampaa, johtuen Dualshock 4:n omasta dead zonesta. Ohjaintatti ei reagoi aivan pienestä liikkeestä, vaan tattia on liikuteltava dead zonen yli ennen kuin ohjain reagoi. Tämä aiheuttaa etenkin autoilla ajettaessa ärsyttävää edes-takas-keinumista, jolloin ajoneuvojen ohjaaminen on todella raivostuttavaa.

PC-versiossa autojen ohjaaminen on tarkempaa – etenkin Xbox One -ohjaimella, jolloin ajaminen on jopa ihan miellyttävää. Ubisoft ei tosin koskaan ole ollut hyvä rakentamaan loistavia autofysiikoita peleihinsä – Reflections-pelitalon omistajuudesta huolimatta.

Yksin tai yhdessä

Peliä voi pelata joko yksin tai maksimissaan neljän pelaajan jengissä.

Yksinpelissä pelaajaa avustavat kolme tekoälysolttua, jotka ovat sarjassaan äärettömän hyviä. Monikaan ei ammu juuri koskaan ohi ja pelastusapua haavoittuneelle pelaajalle tulee todella vikkelästi. Yksinpeli on erittäin miellyttävää ja yllättävän tunnelmallista.

Moninpeli on kuitenkin Ghost Recon: Wildlandsin parasta huumetta. Mikäli kaveriporukasta löytyy neljä kopiota pelistä, on omalla tiimillä taktikointi ja raidaaminen parasta paskaa sitten GTA Onlinen Heist-tehtävien ja Rainbow Six: Siegen. Viihdearvo on todella korkealla ja tunnelma mahdollisimman autenttista. Nelinpelissä mieleen tuleekin auttamatta useat Jenkkien erikoissotilaista kertovat leffat, kuten esimerkiksi 13 Hours.

Graafisesti Wildlands edustaa uutta sukupolvea myös PC:llä. Parin vuoden takaiset näytönohjaimet eivät kykene ultra-grafiikoihin, mutta peli näyttää todella hyvältä myös kustomoituna. PC-version grafiikka-asetuksisa pääsee näkemään esikatselukuvien avulla, mikä asetus vaikuttaa mihinkin graafiseen elementtiin. Oletettavasti GeForce GTX 1080 kykenee pyörittämään peliä Ultra-asetuksilla – GTX 970 tyytyy 30 kuvan nopeuteen.

Äänipuoli on myös viimeistelty. Aseet kuulostavat oikean maailman esikuviltaan, sotilaat oikeilta sotilailta ”väärine” intonaatioineen ja autot siltä miltä pitää. V8 röyhii asiallisesti ja pienemmät koneet räkivät kiprakammin.

Koska pelasimme peliä neljän toimttajan jegissä, on mielipiteitä myös neljä. Keräsimme mielipiteet yhteen yksinkertaisten kysymysten kera, joka antanee varmasti myös astetta kattavamman kuvan kokonaisuudesta.

Kristian Eloluoto:

Ensivaikutelma Wildlandsista?

Varsin kaunis. Hahmon ohjaus ja ampuminen on PC:llä todella hauskaa ja tarkkaa. PS4:llä hieman kankeampaa ja haastavampaa. Yleisesti ottaen olin koko arvostelujakson ajan todella mehuissani.

Mitä hyvää?

Monipuolinen pelikenttä, ajoneuvot, aseporno ja äärimmäisen hauska moninpeli. Nelinpeli tosin käy välillä sekavaksi, sillä puolet pelaajista saattaa tehdä omin päin omia juttujaan ja näin ollen koko paletti ei ole aina ihan selkeää. Kaksin pelattaessa paljon intensiivisempää ja jännittävämpää.

Mitä huonoa?

Ajoneuvojen kontrollit ovat ihan kelvolliset, mutta ajoneuvofysiikat voisivat olla realistisemmat. Autot tuntuvat radio-ohjattavilta pahvileluilta. Samoin helikopterin kontrollit ovat kaukana miellyttävästä ja sivuttaisliito puuttuu kokonaan.

Peli sisältää jonkun verran pieniä ärsyttäviä virheitä, mutta taistelun tiimellyksessä niitä ei jää vatvomaan.

Minkä arvioisit olevanWildlandsin moninpelin eliniän kohdallasi?

Mikäli tiimi pysyy kasassa ja aikataulut antavat myöten, koko kartta tulee raidattua puhtaaksi aivan takuulla. On tämä niin hauskaa jengissä.

Kenelle suosittelisit Wildlandsia?

Kaikille räiskintöjen ystäville, kaikille GTA V -faneille ja kaikille niille, joilla on hyvä moninpelikaveriporukka.

Lauri Lehtonen:

Ensivaikutelmat:

En normaalisti tämän genren peleistä innostu. Tämä pääsi yllättämään pahasti. Tarina osui ja upposi heti ensimmäisistä videoista lähtien.

Hyvää:

Ukon liikkuminen on sulavaa. Ei mitään lukittumisia seiniin tai esteisiin jota monet pelit tekevät.

PC-version asetukset ovat myös iso plussa. Nykymaailmassa grafiikka-asetuksissa on niin ihmeellisiä nimityksiä ettei ole harmainta hajuakaan mitä kyseinen asetus tekee. Kun voi suoraan kuvasta katsoa mikä tai mitkä muuttuu tuntuu asetusten muuttaminen helpommalle.

Tarinalle pitää antaa myös pisteet. Tarina kerrotaan mukavissa pätkissä.

Huonoa:

Peli kaipaa pientä optimointia. Bencmarkissa sain ultralla 50 fps. Mutta itse pelissä sain hyvän pelattavuuden siinä medium-high-välimaastossa.

Moninpelin elinikä:

Jatkuu vielä monilla tunneilla. Uskoisin pelaavani tämän yksin ja moninpelillä läpi – ainakin kertaalleen.

Kenelle:

Peli tuntuu jotenkin sijottuvan tuonne GTA:n ja Divisionin välimuotoon, joten uskoisin ainakin näiden pelaajien olevan erittäin sujut tämän pelin kanssa. Jos räiskintä kiinnostaa, niin kyllä noita kartellin nilkkejä mielellään lahtaa. Myös co-op-peleistä kiinnostuneet saa kyllä tästä tunneiksi tekemistä.

Juhani Jokinen:

Ensivaikutelma Wildlandsista?

Alussa päässä pyöri lähinnä kysymys siitä, minkä tyylinen peli Wildlands on; GTA-tyylinen hiekkalaatikkoräiskintä, vai Metal Gear Solid -tyylinen hiippailupeli. Huomasin kuitenkin nopeasti, että pelissä voi itse valita lähestymistapansa ja muokata pelistä hieman enemmän omanlaisensa. Päällimmäinen tuntuma on sulavuus; ampuminen, liikkuminen ja valikoissa seikkailu toimivat kuin junan vessa, eikä suurempia suunnitteluvirheitä löydä kuin tarkasti etsimällä.

Mitä hyvää?

Aiemmin mainittu sulavuus on ehdoton plussa, ja kantaa peliä hyvin. Tarinankerronta on pätkitty sopivaksi, ja hiekkalaatikko antaa antaa pelaajan valita itse mitä milläkin hetkellä huvittaa tehdä. Peli on myös visuaalisesti erittäin kaunis.

Mitä huonoa?

Vihollisten tekoälyssä on toivomisen varaa, äänenvaimennetuilla aseilla voi ampua vaikka vihollisten vieressä ilman että hälytys alkaa soida. Lentäminen on lähinnä turhauttavaa eteenpäin nykimistä. Moninpelissä pieniä suunnitteluerheitä, muun muassa radiokanavat eivät soi kaikille pelaajille samasta kohdasta, sekä respawn-paikat voivat olla pelaajille satojen metrien päässä toisistaan.

Minkä arvioisit olevan Wildlandsin moninpelin eliniän kohdallasi?

Aion pelata ainakin kampanjan loppuun sekä moninpelissä, että yksinpelissä. Moninpelissä keskityn kavereiden kanssa seikkailuun, yksinpelissä puolestaan tarinankerrontaan. Tämän jälkeen pelistä luultavasti loppuu tarjonta kesken, enkä aio esimerkiksi kerätä saavutuksia erikseen.

Kenelle suosittelisit Wildlandsia?

Wildlands on mahtava peli porukassa, ja varmasti rahan arvoinen sijoitus. Yksinpelinä peli ei välttämättä sykähdytä kuin 3rd person shooter-pelien faneille, GTA-sarjasta pitävät saattavat myöskin tykästyä pelin hiekkalaatikkoon ja valinnanvapauteen.

Kimmo Kajander:

Ensivaikutelma Wildlandsista?

Beta jätti kylmäksi, mutta kyllä se julkaisuversio perhana voittaa puolelleen kevyesti

Mitä hyvää?

Avoin maailma, hyvä ammuskelutuntuma ja loistava co-op.

Mitä huonoa?

Ajoneuvojen (sekä lento, että maa) fysiikat ei kovin kummoiset. Bugeja siellä täällä.

Minkä arvioisit olevan Wildlandsin moninpelin eliniän kohdallasi?

Jos kaverit pysyvät mukana, niin mielellään pidempään. Randomien kanssa ei jaksa.

Kenelle suosittelisit Wildlandsia?

Kotiäideille! Typerä kysymys – kavereille.