Preyn uusioversio tarjoilee karmaisevaa selvitymiskauhua avaruusasemalla. Paranoian kutkutellessa pelihahmoa ja pelaajaa, herää kiinnostus siitä, mistä oikein on kysymys.

Bethesdan julkaisema ja Arkanen kehittämä Prey on vuoden 2006 Prey-nimisen pelin uudelleenlämmittely. Alkuperäistä ja uutta Preytä yhdistää oikeastaan ainoastaan nimi ja pelin teema – suurpiirteisesti.

Prey sijoittuu vaihtoehtoiseen todellisuuteen, jossa Yhdysvaltain presidentti J.F. Kennedy selvisi salamurhayrityksestä, ja selvittyään alkoi panostaa enemmän USA:n avaruusohjelmaan. Pelin visuaalinen ilme onkin hieman uusretrohenkinen.

On vuosi 2035 ja Morgan Yu -niminen ukkeli on pestattu avaruusasema Talos I:lle veljensä toimesta tutkimustöihin. Tutkimusta suorittaessaan kaikki menee kuitenkin päin rotankoloa, ja pian Talos I viliseekin varsin vaarallista ja nopeaa vihulaista.

“Morgan ei ole mikään rambo, vaan tutkija”

Prey on FPS-muotoinen, semiropehtava ja scifikauhutunnelmainen toimintaseikkailu.

Pelattavuus on kunnossa (kunhan muistaa asentaa 1.0.1-päivityksen). Kontrollit toimivat hyvin ja ohjaimen namiskuukelit ovat kovassa käytössä. Morgan ei ole mikään huippurambosoturi, vaan tutkija, jonka vuoski aseetkin pelissä ovat pääasiassa kokeellisia.

Valtaosa pelistä menee hiiviskellessä ja aseita tiuhaan vaihdellen, sillä ökkömönniäiset ovat tappavia ja nopeita. Yhden aseen tekniikalla hengenlähtö on usein varmaa tai ainakin hiuskarvan varassa. Lisäksi kaikenlaista rompetta on hyvä könytä ja kerätä, sillä fabrikaattori tarvitsee kierrätystavaraa tavaroiden luomiseen.

Preyn tunnelma vetää hyvin puoleensa. Avaruusasemalla kikkailu on todellista selviytymistaistelua. Viholliset ovat vaarallisia, ja typeryydestä rankaistaan varmasti ja tehokkaasti. Aluksen alueet ovat loppuun asti mietittyjä ja täynnä oheisetsittävää. Osa aluksesta saattaa jäädä käymättä kokonaan; tämä riippuu aivan pelitavasta.

Prey ei tuputa oikeaa pelitapaa, ja moraalisia kysymyksiä nousee pelatessa useita. Pelastaako vaiko käyttääkö hyödyksi? Aluksella on joitain ihmisiä joita kohdata, ja osa sivutehtävistä onkin haastavia pelastusoperaatioita.

Pienimmät vihollisista voivat myös naamioitua miksi tahansa esineeksi, ja tämä mukaan lukien pelissä on vahva paranoian savuinen katku. Tarina jaksaa kiinnostaa loppuun asti, ja pelistä saa irti sen minkä siihen laittaakin.

Uudelleen läpipeluuta kannustaa useamman eri lopun kahlaaminen, sekä valtava Talos I, jossa riittää tutkittavaa. Hahmoa myös kehitellään matkalla erilaisia puku- ja hahmomodeilla.

Täyteen turbotetun Morganin rakentaminen yhden pelikerran aikana on valtaisan väännön takana, joten peli pistää miettimään tarkkaan, mihin panostaa. Lisäksi peli heijastelee lopussa lähes kaikkia hahmon tekemiä isoja päätöksiä.

“Pienimmät vihollisista voivat myös naamioitua miksi tahansa esineeksi”

Suurimmalta osin pelin grafiikat ovat nättiä katseltavaa ja varsinkin aluksen ulkopuoliset avaruuspukureissut ovat huimia. Ainostaan jotkin perus alueet Taloksella ovat tylsän oloisia graafisesti, mutta istuvat kyllä yleis-designiin erittäin hyvin.

Aluksella on sekä ehjänä olevia kliinisiä paikkoja, että vaarallisia romuttuneita alueita. Mikään ei tunnu turhalta, vaan kaikki istuu tarinaan.

Ököt ovat myös todella siistin näköisiä ja upeasti animoituja sekä perhanan vikkeliä. Peliä jauhatessa, värjäytyvät bokserit helposti ruskean eri sävyihin.

Äänimaailma sopii peliin ja alukselle erittäin hyvin, kuten myös uusretromaiseen ilmeeseen.

Kauhun tunnelmia herättäviä matalia mörinöitä, ököjen huuteluja ja kuiskauksia ja kokeellisten aseiden aidon oloiset äänet ovat mannaa korville. Surround-äänet tavalla tai toisella auttavat selviämään hengissä, sillä usein ääni on ensimmäinen apukeino tietämään minne ei kannata mennä.

Prey sopii erinomaisesti Bioshockista ja System Shockista innostuneille. Kyseessä on samankaltaista buugia, omalla svengillään. Selvitytymiskauhusta ja hyvästä scifitoiminnasta inspiroituvat kokevat varmasti nautinnollisia ja paskanjäykkeisiä hetkiä Preyn kera.

Prey nappasi nimen alkuperäisestä, mutta vei kaiken muun omalle tasolleen. Tämä avaruusseikkailu kannattaa kokea, varsinkin pimeässä huoneessa ja hyvän äänentoiston kera. Suositellaan lämpimästi.