Viimeisen kolmen vuoden aikana japanilainen pelinkehittäjä, julkaisija ja kasinoteollisuuden uurtaja Konami on uudistetulla innolla hionut jalkapallosimulaattoriaan paremmaksi. Onko tämän vuoden painoksesta mihinkään, vai kannattaako 2018 jättää kaupan hyllylle?

Ei ole mikään salaisuus, että jalkapallopelien markkinajohtaja FIFA nappaa vuosittain lisenssiensä siivittämänä leijonaosan pelaajista, mutta hämmentävästi se ei tunnu Konamia kauheasti haittaavan. Tämä omituinen kaksijakoisuus pelitalon keskittymisessä on näkynyt esimerkiksi PC-version laadussa. Jos olet Pro Evon viimeisen kolmen vuoden aikana tietokoneelle hankkinut, olet saanut pelin jossa on enemmän Xbox 360- ja PS3-versioiden koodia. Onneksi nyt PC-ja konsoliversiot ovat täysin identtisiä. Tietokoneella nyt peliä veivanneena voin raportoida että PES 2018 on viimein PC:n arvoinen jalkapallopeli!

Tämä epäkohta johtui Konamin brändimanagerin Adam Bhattin mukaan siitä, ettei resursseja PC-version yhdenmukaistamiseen ollut ennen MGS V:n kehittämisestä saatuja oppeja. On hämmentävää, että Konami – firma joka aktiivisesti kehittää kahta(?) pelisarjaa – ei pistä enempää voimia ja rahaa Pro Evon kehittämiseen. FIFA:n polkiessa hieman paikallaan nyt olisi nimittäin juurikin aika hyökätä..

Tämä on valitettavaa, sillä varsinainen gameplay on täyttä timanttia. PES 2018 on heittämällä realistisin ja laadukkain jalkapallosimu mitä olen tähän mennessä pelannut. Syöttely tuntuu upealta ja maalin tekeminen nerokkaan rakentelun jälkeen kirviottaa usein mittavat tuuletukset sekä kentällä että telkkarin edessä.

“PES 2018 on viimein PC:n arvoinen jalkapallopeli!”

Konami kehittää PES-sarjaa kolmen vuoden syklissä, ja muhimassa olleet ideat toimivat hienosti. Pelin tempo on hieman hitaampi, siirtäen huomiota hienosti keskikentälle. Luka Modricin kaltaiset keskikentän nerot pääsevät upeasti oikeuksiinsa, ja alakierteisen läpisyötön tuikkaaminen linjojen välistä on todella nautinnollista.

Pelaajien momentumia on tuunattu yllättävänkin paljon. Edellisosaan verrattuna PES 2018 rokottaakin enemmän turhista käännöksistä tai suunnanmuutoksista, näiden viedessä runsaasti vauhtia pois. Tuloksena on realistinen, painokas ja pienen opettelun jälkeen varsin luotettava fysiikkamallinnus. Tämä luotettavuus yhdistettynä klassiseen “pallo on pyöreä” -faktaan tuottaa todella mehukkaan tasapainon.

Mielenkiintoisena muutoksena vapareita ja kulmapotkuja avittajat suuntaa näyttävät nuolet ovat kokonaan poissa. Aikaisemmissa osissa ne sai napin painalluksella joko näkyviin tai piiloon. Tämä on hieman kummallista, mutta kääntöpuolena tuottaa enemmän yllätyksiä.

Animaatiot ovat taas omaa luokkaansa. Kun ruudulla Pique ajoittaa taklauksen juuri oikein tai Neymarin neppaa rabona-keskityksen, kaltaiseni jalkapallofanin sydän kehrää. Pienet suunnanmuutokset, painopisteen siirto – miltei kaikki liikkeet ovat autenttisen oloisia ja saavat pelin näyttämään upealta ruudulla. Homma näyttää ja tuntuu juurikin oikealta, ja illuusion rikkovia bugeja on mukavan vähän. Tietysti pelatessa saattaa kohdata hetkiä, kun palloilijoiden raajat klippaavat toistensa läpi mutta nämä urheilupeleille tyypilliset kauneusvirheet ovat onneksi harvassa.

Grafiikassa yllättäviä muutoksia

Visuaalit ovat parantuneet enemmän kuin odotin: valaisuengine on parempi, stadionit ovat vaikuttavan näköisiä ja varsinkin yleisö on kokenut mittavan kauneusleikkauksen. Aikaisemmin täysin suorissa riveissä ja liian usein toistuvissa asuissa tapittavat digitaaliset katsojat ovat nyt ryhdiltään sekä ilmeeltään monipuolisempia ja se saa ottelut näyttämään paljon eläväisemmiltä. Valaisumoottori tuottaa nyt enemmän tilan tuntua, sekä valaisee pelaajat upeasti. Hetkittäin peli onkin miltei fotorealistisen näköinen, varsinkin uusintaklipeissä.

Urheilupeleille ominaiseen tyyliin kaikki pelaajamallit eivät ole tietenkään täysin tarkkoja, mutta se ei ainakaan minua ihan älyttömästi haittaa. Suuret starat sekä yhteistyökumppaneina toimivien joukkueiden pelaajat toki saavat enemmän huomiota, mutta se on urheilupeligenressä valitettavasti normaali käytäntö.

Audiopuolella peli toimittaa oikein kelvollisen paketin. Musiikkia on hieman niukanlaisesti, mutta joukossa ei ole oikeastaan ainuttakaan aidosti ärsyttävää rallia. Kentän ja yleisön äänet ovat tehty mainiosti, ja varsinkin yleisön kohahdus oikeassa kohtaa saa mukavasti sykkeen kohoamaan.

Ainoa selkeä suutari onkin selostus. Jim Beglin ja Peter Drury vastaavat pelin kommentaattorihommista, ja tulokset ovat jo kolmatta vai neljättä vuotta putkeen kamalat. Sävy heittelee villisti ja selostus tuntuu pääasiassa tilkkutäkiltä erillisiä klippejä. On kuvaavaa, että kuulin erään ottelun aikana kolme kertaa saman repliikin. Tämä osasto Konamin täytyy hoitaa pian parempaan kuntoon, koska vähänkään enemmän pelanneelle selostuksien hiljentäminen on ainoa realistinen valinta.

“Jim Beglinin ja Peter Druryn kommentoinnit ovat jo kolmatta vai neljättä vuotta putkeen kamalat.”

Klassisia murheita löytyy pelistä siis edelleen. Uramoodi sisältää jälleen omituisuuksia, kuten aivan liian alhaiset siirtosummat. Valoenginen uudistuksista huolimatta illansuussa auringonlaskun aikaan pelattavat matsit loistavat edelleen poissaolollaan. Tuomarin tiukkuutta ei voi vieläkään valita. Käsipallosääntöä ei vielä tähänkään osaan ole saatu mukaan ja maalivahdit voivat olla hetkittäin hieman hermostuneita.

Nettipeli, Pro Evon perinteinen murheenkryyni on edelleen hieman epävakaa. Vastustajan löytäminen vei aivan liian kauan, ja lagia ilmeni ottelun aikana. Konami pyrki lieventämään julkaisuikkunan alla tapahtuvaa katkeilua ajamalla nettipeliin keskittyvän betatestin, mutta ilmeisesti se ei aivan täysin ongelmaa korjannut.

Lisenssien puute on yhä ikävä tosiasia. Ymmärrän hyvin FIFA-sakkia, joille pienimuotoinen modaus on liikaa. Onneksi tämä prosessi on erittäin helppo esimerkiksi youtube-videon opastuksella tehtynä. 15–20 minuuttia, ja Man Red onkin Manchester United ja autenttisempi peli voi alkaa.

Pienistä puutteistaan huolimatta PES 2018 on kusipäisen hyvä jalkapallosimu, jota voin lämpimästi suositella kaikille – FIFA-fanaatikoista lähtien. Uudistukset ovat suurimmaksi osaksi hyvin onnistuneita, ja ainakaan itselläni ei paluuta edellisosaan ole. Tämä on enemmän kuin pelkkä rosteripäivitys: Konami on parantanut pelattavuutta sekä visuaaleja. Mitä muuta vuosittain julkaistavalta urheilupeliltä voisi vaatia?

Jalkapallopelien maailma on mielenkiintoisessa tilanteessa. PES murskaa täysin FIFA:n puhtaassa pelattavuudessa, mutta FIFA vie lisenssien siivittämällä levityksellä ja haipilla suuren massan mukanaan. Ellei Konami pistä oikeasti kunnolla paukkuja pelisarjan uudistamiseen ja kehittämiseen, on vaikea nähdä myyntiluvuissa ammottavan kuilun kapenevan.

Se on suuri harmi, koska Pro Evo on kiistatta parempi peli siellä missä sen eniten pitäisi merkata: kentällä.