Rockstar Games on käyttänyt tuhansia ja tuhansia ylityötunteja, miljoonia ja miljoonia euroja luodakseen täydellisen aikamatkan villiin Pohjois-Amerikan länteen, jossa väkivalta on rumaa, ihmiset likaisia ja maisemat kauniita. Lunastaako parin vuoden ajan hypetetty ja yli puolivuosikymmentä odotettu pelisuuruus lupauksensa?

Ensimmäinen Red Dead Redemption -peli ei lähtenyt samanlaiseen nousukiitoon kuin Rockstarin Grand Theft Auto -pelit. Jenkkilässä, johon länkkärisatu sijoittui, otettiin RDR kuitenkin hyvin vastaan. Euroopassa villin lännen jutut ovat yleisesti vain marginaaliyleisön innostuskiikarissa.

Alkuperäinen Red Dead oli kuitenkin yksi Rockstar Gamesin parhaimpia ja monipuolisimpia avoimen maailman pelejä. Se ei vain koskaan päätynyt PC:lle, eikä sitä ole käännetty PS3:n haastavan suorittimen vuoksi PS4:n massoille. Xbox-pelaajat ovat olleet kuitenkin onnekkaassa asemassa päästessään pelin kimppuun jo vuoden ajan.

Ensimmäinen Red Dead Redemption on yksi Rockstar Gamesin parhaimmista seikkailuista.

Moderni länkkäri Tarantinon hengessä

Red Dead Redemption 2 ei jatka tarinaa ensimmäisen osan tapahtumien jälkeen. Syyn tietävät ensimmäisen pelin läpäisseet (en spoilaa). Tarina sijoittuukin 12 vuotta ennen ensimmäisen Red Deadin tapahtumia, vuoteen 1899, jossa pelaaja astuu Arthur Morgan -nimisen murjottajan bootseihin. Quentin Tarantinon The Hateful Eight -elokuvan tyylisen intron aikana Morgan lyöttäytyy yhteen Van der Linden jengin kanssa. Tiimi päättää äkkirikastua ja he ryöstävät junan. Homma menee käteen, jonka johdosta joukkueesta tulee lainsuojattomia, liittovaltion agentit ja palkkionmetsästäjät kannoillaan. Tämä asetelma on voimassa koko 60-tuntisen yksinpelikampanjan ajan, mutta omalla käytöksellä voi muuttaa pelikokemusta joko ystävällisempään tai vielä rikollisempaan suuntaan.

Mikäli et jaksa lukea, voit katsoa arvion myös videona tästä:

Ei mikään yhden studion pikkupeli

Nykyaikaisen internetin ja pilvipalveluiden mahdollistamana Red Dead Redemption 2 ei ole vain yhden studion tuotos, vaan koko Rockstar Gamesin yhtiökatraan valmiste. Se näkyy rajattomissa yksityiskohdissa ja korkealaatuisessa, viimeistellyssä kokonaisuudessa. On ällistyttävää pelata peliä, joka onnistuu ällistyttämään toistuvasti. Miten paljon tähän kaikkeen onkaan nähty vaivaa ja aikaa. Pelkästään kyläkaupassa olevan tuotekatalogin selaamiseen saattaa käyttää aikaa jopa tunnin. Elävästä maailmasta puhumattakaan. Pelissä saattaa huomata viettäneensä kymmeniä tunteja puuhaten kaikkea aivan muuta kuin tehden pääkampanjaa, jonka tarina on todella väkevä.

Red Dead Redemption 2 on roolipeli, joka on puhuttu täyteen. Peli sisältää jopa 500 000 repliikkiä, joka on noin 400 000 repliikkiä tyypillistä rpg-peliä enemmän. Kaikki keskustelut ovat kiinnostavia tai hauskoja, eikä mikään tunnu päälle liimatulta. Immersiota voi vieläpä lisätä pelaamalla ensimmäisen persoonan kuvakulmasta, jossa voi havaita kanssakeskustelijoiden intensiivisen tuijotuksen, kun tämä visertävät tarinaansa ja yrittävät saada kuulijan uppoutumaan sepitykseensä. Niin… ja mikäs sen omituisempaa kuin kävellä ensimmäisestä persoonasta pelatessa kakkaavan hevosen taakse kurkistelemaan. Hyi.

Pelimekaniikka ei ole timanttisin mahdollinen

Pelimekaniikaltaan Red Dead kakkonen on kuin Grand Theft Auto V. Hahmon kontrollit ovat yhteneväiset. X- tai A-nappia näpyttelemällä hahmo juoksee ja hevonen laukkaa. Kolmiosta tai Y-napista heppa otetaan ajoon tai sen selästä poistutaan. Asepyörä on tuttu GTA:sta sekin. RDR2 sisältää kuitenkin niin paljon enemmän liikkuvia osia, että kaikki loput komennot suoritetaan näppäinyhdistelmiä painamalla. Tämä ei missään tapauksessa ole se helpoin ja hauskin tapa, vaan todella hidas ja kankea.

Pelin ammuskelukohtaukset alkavat nopeasti toistaa itseään, mutta ne ovat silti suurta peliviihdettä.

Hitautta ja kankeutta on ohjaus muutenkin täynnä. Voisi jopa sanoa, että kankeus on vahva tässä. Käveleminen on hidasta ja raihnaista. Ratsastus hitaimmillaan yhtä hidasta kuin kävely. Kääntyminen on kankeaa. Maassa olevien esineiden aktivointi on kankeaa. Mutta kaikkeen tottuu, niin myös tähän. Marvel’s Spider-Man ja Assassin’s Creed Odyssey esittelivät vain niin paljon vikkelämmän ja jouhevamman tavan toimia, että siirtyminen niistä RDR2:een on kuin paluu Tomb Raider ykköseen.

Kartan koko ja hahmojen ja heppojen muokattavuus

Pelin kartta on valtava. Se ei kuitenkaan ole geneerinen objektikloonien massa, vaan pikkutarkkaan hiottu, yksityiskohtia pullollaan oleva maailma. Kartta on helposti yksi kaikkien aikojen kiehtovimmista ja viihtyisimmistä avoimen maailman hiekkalaatikoista. Kartan pohjoisilla vuorilla on sydäntalvi, etelässä lämmin kuin kesällä.

Sade muokkaa karttaa mutaiseksi ja aurinko paahtaa siitä kesäisen lomamaiseman. Talvella lumi muokkautuu kuten oikeassakin elämässä ja tätä on todella hypnoottista katsoa. Lumeen voi jopa piirtää tai kirjoittaa.

Pelin kartta ei rajoitu pelkkään estetiikkaan. Kartan yksityiskohdat johdattelevat myös omiin seikkailuihinsa, esimerkiksi aarrejahtiin. Näillä voi piristää seikkailua ja pulskistaa lompakkoa. Kurkkaa tästä pari eri opasvideota neljän kultaharkon löytämiseen:

Toisen kulta-aarteen ohjeet löytyvät tästä:

Peli saattaa kestää jopa kuukausia

Pelin pääkampanjan kesto on noin 60 tuntia. Se jakautuu 104:ään tehtävään, kuuteen kohtaukseen, joista epilogi on kaksiosainen. Tämä on kuitenkin vain pääkampanja, jota ei aina malta pelata, sillä sivutehtäviä on yllättävän houkutteleva tehdä kaiken muun härväämisen ohella. Kyliä ja jopa modernia etelän kaupunkia tutkiskellessa ja aseiden tuunaamiseen tai cowboy-elämään jumiin jäämisessä kuluu aikaa. Pelimaailma vangitsee aivan eri tavalla kuin monet muut avoimen maailman roolipelit. Pelissä voi käytännössä tehdä mitä tahansa.

Käyrä palaa iltanuotioilla, joita voi pystyttää ja purkaa minne tahansa.

Tuntuu kuin peli oikeasti välittäisi siitä mitä pelaaja tekee. Pelaajan ratkaisut vaikuttavat kaikkeen. Jos pelaaja on röyhkeä kusipää tai lainsuojaton, peli todella antaa takaisin samalla mitalla. Jos pelaaja puolestaan yrittää kaikkensa ollakseen kunnon kansalainen, maailma reagoi ystävällisesti ja kunnioittaen. Tällaista reagointia ei ole aikaisemmin pelimaailmassa todistettu. Avoin ja responsiivinen pelimaailma on Red Dead Redemption 2:n suurin saavutus.

Jos kylillä aiheuttaa pahennusta, voi olla varma, että loppupelin ajan kyseisessä paikassa Arthuria ei katsota hyvällä.

Rahaa voi hankkia monella tavalla esim. ryöstämällä kenet tahansa tai vaikkapa kaupan tai jopa junan. Rahaa saa myös metsästämällä ja keräämällä loottia edesmenneiltä rikollisilta ja muilta manan majoille matkanneilta. Rahalla voi puolestaan ostaa uusia aseita, vaatteita, tuunata heppaa ja avustaa leirin hyväosaisuutta.

Tekemistä on niin paljon, että sitä on turha alkaa luettelemaan. Määrä on niin suuri, että internetistä loppuu muste, jos kaiken luettelee.

Graafisesti yksi konsolihistorian parhaita

Red Dead Redemption 2 näyttää parhaimmillaan maagiselta. Sen viimeistellyt tekstuurit ja huikea valaistus on omaa luokkaansa. Grafiikassakin on niin paljon yksityiskohtia, että niitä on järjetöntä alkaa luettelemaan. Jokainen asia tuntuu mietityn niin tarkkaan, että aivan kaikki on huomioitu.

Lumeen voi piirtää.

Pelin graafinen heikkous on kuitenkin PS4 Pro:n HDR:ssä, joka kärsii ongelmista. Joillain televisioilla, HDR-kuva tuo peliin omituisen ikisumun ja värittää väreistä ankean harmaan. Toiset saattavat pitää tätä tyylikeinona, mutta todellisuudessa kyse on huonosta optimoinnista. Xbox One X:n HDR on parempi, muttei sekään aivan kirkkainta tasoa. Toisilla telkkareilla HDR näyttää kuitenkin paremmilta kuin toisilla. Jos HDR tuottaa kuvaan usvaa, kannattaa se kytkeä pois ja nauttia räiskyvistä väreistä SDR:llä.

4K:lla pelattaessa peli on parhaimmillaan. 4K-resoluutioon päästään ainoastaan XoX-versiossa, sillä PS4 Pro käyttää adaptoituvaa resoluutiota. Ero  on merkittävä, mutta PS4 Pro -grafiikkaa ei voi silti haukkua rumaksi tai edes keksinkertaiseksi.

Äänipuolella mennään yhtä laadukkailla askelilla. Pelin äänisuunnittelu- ja toteutus on timanttia. Luonto kuulostaa aidolta, eläimet ja ympäristö täysin uskottavalta. Jokaisella asialla on omat äänensä. Luotien ja laukausten äänet ovat myös aivan omassa luokassaan. Laukaukset kuulostavat erilaisilta sisällä, ulkona, kanjoneissa, kaivoksissa ja lumisilla vuorenhuipuilla. Jo GTA V:ssä ylitettiin rajoja äänisuunnittelun kanssa, RDR2 ei jää kakkoseksi.

Aseita pitää putsata tasaisin väliajoin.

Pelin todellinen hinta

Vaikka Rockstar Games on sysännyt pelin valmistukseen yli 640 miljoonaa dollaria, on sen todellinen hinta kuitenkin ihmisten selkänahassa. Pelin kehittäjät saivat avoimesti kertoa 100-tuntisista työviikoistaan, jotka eivät aina olleet vapaaehtoisia. Moni pelikehittäjä missasi lapsensa tärkeimmät kasvuvaiheet, kuten ensimmäisen sanan oppimisen, kävelyn oppimisen ja maitohampaiden lähdön. Aika paloi automaattista tietojenkäsittelyä nakutellessa Rockstarin pesässä. Kotona on käyty vain nukkumassa.

Maailmankaikkeuden mittakaavassa tämä on ensimmäisen maailman ongelmaa ja hämähäkin ulosteen kokoinen juttu, mutta karu totuus työoloista on syytä tiedostaa. Pelin hintalappu on tullut kovan käden kautta.

RDR 2 on kuitenkin peli, joka lunastaa pelaajalle koko 80 euron suuruisen hintansa. Se on peli, jossa koko rahalle tulee sellaista vastinetta kuin AAA-peliltä sopisi odottaakin. RDR 2 asettaa riman Ubisoftille ja muille massiivisten AAA-pelien kehittäjille siitä, minkälaista laatua pelaajat odottavat. Kehitys ottaa aikaa, mutta pelaajilla on aikaa odottaa, jos laatu on tätä tasoa.

Artturi on täällä, tuhti känni päällä.

Kannattaako ostaa ja kenelle tämä sopii?

Red Dead Redemption 2 ei ole lasten peli. Ainakaan joululahjaksi perheen 12-vuotiaalle sitä ei sovi ostaa. RDR 2 on aikuisten roolipeli, joka on huima aikamatka väkivaltaiseen villiin länteen, rankan tarinankerronnan ja hauskan tekemisen muodossa.

Sitä ei missään nimessä kannata ostaa, mikäli haluaa missata tähän saakka kehittyneimmän tekoälyn, elävimmän pelimaailman ja palasen avoimen maailman pelien tulevaisuutta. Red Dead Redemption 2 on aidosti ensimmäinen askel kohti pelaamisen tulevaisuutta, sillä harva peli pääsee monipuolisuudessaan tämän rinnalle. The Witcher 3 oli lähellä, mutta RDR 2 vie pitemmän korren.

Vaikka länkkärit ja Amerikan lyhyt historia ei kiinnostaisi pätkääkään, on Red Dead Redemption 2 niin eeppinen seikkailu, että sitä ei kannata missata. Uskomattoman yksityiskohtainen ja viimeistelty pelikokemus on koko konsolihistorian vaikuttavin tapaus. Vain miljardeja takoneella Rockstar Gamesilla näyttää olevan rahkeita, intohimoa ja mahdollisuus panostaa näin voimakkaasti yksityiskohtiin, jotka tekevät pelikokemuksesta aidon ja huikean elämyksen vailla vertaa.