Saapasjalkakissa. Tuo aikamme desperado, pörröinen rakastaja ja oranssi kostaja saapuu valkokankaille valloittamaan kaikki suurilla silmillään ja pehmeillä tassuillaan.
Elokuva kertoo ajasta, jolloin Shrek ei ollut vielä törmännyt karvaiseen kissimirriin. Kisumirri päättää ottaa tehtäväkseen etsiä kolme taikapapua, jolla aukeaa portti taivaaseen, suuren kulta-aarteen luokse. Ystäväkseen mukaan seikkailuun Kissa ottaa naaraspuolisen Pehmotassun ja entisen bestiksensä Tyyris Tyllerö -kananmunan. Vanhat riidat kuitenkin kalvaavat Saapasjalkakissaa, joka saa mirrin epäilemään kaikkien luotettavuutta.
Saapasjalkakissa on tervetullut animaatioelokuva Shrekin jatkeeksi. Kun Shrekistä on oikeasti jo koluttu kaikki mehut irti, on Saapasjalkakissa avannut kokonaan uuden chapterin. Ja kyllä, se on yhtä hyvä kuin alkuperäinen Shrek 11 vuotta sitten. Se on hauska, mukaansatempaava, todella kaunis ja kolmedeekin vielä toimii! Mitä enenpää voi vaatia toimivalta ja viihdyttävältä animaatioseikkailulta?
Lehdistönäytöksessä jouduttiin jälleen katsomaan suomeksi dubattu versio, joka on allekirjoittaneelle kirosana. Tällä kertaa dubbaus kuitenkin oli harvinaisen vähän ärsyttävä, ja leffaan pystyi heittäytymään kunnolla mukaan. Ainoastaan Anu Sinisalon ääni oli rasittava, johtuen hänen jatkuvasta esillä olostaan useissa suomalaisissa projekteissa. Yliannostus Anua on saavutettu.
Dubbauksessa on käytetty rasittavaa hoonosuomi-aksenttia, joka on omiaan espanjalaiselle kissahahmolle. Paikoitellen tämä ärsyttää, mutta se toimii paikoitellen myös erittäin hyvin. Aikuinen voi siis huoletta käydä katsomassa lapsostensa kannsa myös suomeksi puhutun Saapasjalkakissan.
Bonuspuoliskolta löytyy kamaa erittäin riittävästi. Tärkeimpänä tietysti kokonainen uusi lyhytleffa Saapasjalkakissa ja kolme diabloa, joka on hellyyttävä satu Kolmen muskettisoturin hengessä. Levyltä löytyy myös dokumentteja kulissien takaa, poistettuja kohtauksia, tanssikoulu ja erilaisia kissaklippejä.
KE
