Scott Pilgrim, tuo velton karismaattinen kusipää on jälleen täällä. Onko uudelleenlämmittelyssä tarpeeksi 1-uppia vai haiskahtaako homma kuin mikroon viikoksi laiskuuttaan jäänyt pizza?
Scott Pilgrim on kirjoittaja ja kuvittaja Bryan Lee O’Malleyn kehittämä hahmo, joka näki ensivalonsa vuonna 2004 ilmestyneessä Scott Pilgrim’s Precious Little Life -sarjakuvapokkarissa.
O’Malley sai inspiraationsa hahmolle kuunneltuaan kanadalaisen Plumtree-bändin ”Scott Pilgrim” -sinkkua. Erityisesti lyriikka ”I’ve liked you for a thousand years” inspiroi häntä hahmonssa suhteen.
Scott on laiskuri ja osa-aikainen muusikko, joka hoitaa ongelmat yleensä turpakäräjien ja välttelyn avulla. Scotilla on bändi Sex Bob-Omb, jonka nimi on inspiroitunut Marion Bob-Omb -hahmosta ja Sexbombin yhdistelmästä.
Scott Pilgrim deittailee Knives Chau nimistä 17-vuotiasta tyttöä ja tapaa bileissä Ramona Flowers nimisen omalaatuisen misukan, johon heti ihastuu. Scott alkaa jahtaa Ramonaa, ja deittailee samalla Knivesia. Scott on siis ääliö, jos se ei vielä käynyt selväksi.
Kirjasta leffaksi
Elokuvaksi Scott Pilgrim kääntyi vuonna 2010 Shaun of the Dead- ja Hot Fuzz -leffoista tutun ohjaaja Edgar Wrightin ohjaamana. Silloin elokuva sai negatiivista huomiota pääosassa olleen Michael Ceran vuoksi, ja tästä syystä elokuvan promomatskuissa ja julisteessa ei Ceran naamaa silloin juurikaan nähty.
Elokuva on noussut jonkinmoiseen kulttimaineeseen ja vuonna 2020 elokuva juhlisti kymmenvuotisjuhlaansa.
Elokuvan julkaisun aikoihin julkistettiin myös Scott Pilgrim vs The World: The Game. Scott Pilgrim pelinä on sivulle skrollaava tappelupeli Streets of the Ragen ja River City Ransomin hengessä.
Pelissä, kuten elokuvassa ja Scott Pilgrim -sarjakuvissa on paljon ajan populaariviittauksia varsinkin erilaisten pelien muodossa. Esim. voitetut viholliset muuttuvat kolikoiksi, joka käy järkeen pelissä, mutta on erikoisempi setti esimerkiksi kyseisessä elokuvassa.
Peli katosi vuonna 2014 sekä PS3- että Xbox 360 -pelialustoilta, luultavasti lisenssin raukeamisen myötä. Nyt Ubisoft tuo pelin uudelleen masteroituna Complete Edition -pakettina, joka pitää sisällään ne pienet lisäsisällöt mitä alunperin peli DLC-muodossa sai.
”Next time, I’ll be deadly serious next time.”
Scott tykkää Ramona Flowersista. Ramona Flowersilla on seitsemän ilkeää exää, jotka käyttävät koko elämänsä pilatakseen Ramonan rakkauselämän. Scott aikoo vetää kaikkia turpaan ja voittaa Ramona itselleen. Välissä hän soittelee bändinsä kanssa bassoa, ja ehkä maksaa satojen kanadan dollareiden videovuokraamovelkansa.
1-up!
Scott Pilgrim on mukiinmenevä ja sieltä ajoittain pois hyppivä sivulle vierittyvä tappelupeli, jossa pelaaja Scott Pilgriminä (tai muuna hahmona), joko yksin tai maksimissaan kolmen kaverin kanssa vetävät turpaan valtaisan määrän Kanadan kaduilla asuvia bändinuorisoja ja muutaman vihaisen koirankin.
Tappelu on alkuunsa melko suoraviivaista, mutta tasojen kerääntyessä kokemuspisteillä, saa pelaaja hahmolleen uusia taistelutaitoja.
Tasot ovat hahmokohtaisia, joten esim. Scottin keräämät kokemuspisteet eivät nosta Knives Chaun tasoja. Jokainen hahmo on siis levelöitävä erikseen.
Ilman tasojen nostoja, on pelissä lähinnä juoksu, potku, lyönti ja hyppy liikkeinä. Torjumisia, heittoja ja muuta kivaa aukeaa vasta tasojen nousun myötä. Expaa saa napattua vihollisia kurittamalla, tai ostamalla vihollisilta saadulla rahalla esimerkiksi ruokatuotteita Toronton kaupoista.
Ruokatuoteilla saa myös nostettua pelaajan hahmon hyökkäystä, nopeutta, kestävyttä jne. Tämä on tuttua esim River City Ransomia tai tuoreempaa River City Girlsiä pelanneille.
Kentät ovat kohtuullisen pitkiä, ja aluksi ei ole kovinkaan tavatonta ottaa maassa lukua vihollisten käytyä ylivoimaiseksi. Kerätyt tasot kuitenkin pysyvät ja peli laittaa painopistettä hieman enemmän tasojen uudelleen pelailulle ja kevytmuotoiselle grindailulle. Kentän lopussa seisoo aina yksi ilkeistä existä pomotaistelun muodossa.
Harmillisesti tappelu on hieman yksitoikkoista alkuunsa, mutta juuri tasojen noustessa peli alkaa nostaa makeaa päätään.
Ajoittain hahmon liikuttelu on hieman kankeaa ja toimintojen suorittaminen epävarmaa. Onneksi tämä ei koskaan ole niin paha, että kankeus nousisi kynnyskysymykseksi.
Enemmän pelissä ehkä grindauksen puolesta rasittaa se, että jokaisella hahmolla on omat levelinsä. Jos tekee mieli vaihtaa hahmoa, on aloitettava mahdollisesti nollista, mikä ärsyttää hieman.
”But it’s so ha-aa-a-aard.”
Pikseligrafiikkainen tappelupeli vertautuu esimerkiksi suht tuoreeseen River City Girlsiin, joka ominaisuuksiltaan on hyvin samankaltainen. Tappelu kumpaisessakin toimii hyvin, mutta River City Girlsissä meno on hieman jouhevampaa. Kummassakin pelissä juonipohjana on kultamussukan pelastaminen, mutta tämä nyt onkin melko yleinen katutappelupelien vakiostoori.
Scott Pilgrimissä taistelusta tulee hauskempaa vasta hieman myöhemmin, kun hahmo on kerännyt tarpeeksi taitoja.
Pelin imusta isoin osa tulee Bryan Lee O’Malleyn kuvitusta jäljittelevä upea eläväinen pikseligrafiikka, sekä tajuttoman hyvät Anamanaguchin chiptunesia ja kitaraa yhdistävät musiikit.
”We are Sex Bob-Omb and we’re here to make you think about death and get sad and stuff!
Pikseligrafiikalla O’Malleyn kuvituksesta vahvasti hyödyntävä visuaalinen iloittelu on pelin musiikin lisäksi parasta antia Scott Pilgrim vs The World: The Gamessa. Näin oli silloin pelin ensimmäistä kertaa ilmestyessä, ja näin on myös nytkin.
Taustat ovat täynnä elämää, ja ajoittaisia viitteitä. NPC-hahmot kertovat olemuksellaan myös tarinaa eläväisestä nuorison täyttämästä talvisesta Torontosta.
Vihollishahmoillakin on persoonaa sekä liikkeissä, että olemuksessa, mikä hienosti tulee esiin hyvin animoidussa pikseligrafiikassa.
Kaikkea rytmittää tajuttoman hyviä korvamatoja sisältävä Anamanaguchin soundtrack. Peli, kuten elokuvakin on audiovisuaalista iloittelua parhaimillaan, ja juonellisesti jutut saavat useimmiten aikaiseksi hyväntahtoisia hymähdyksiä, ja määrätietoisia nyökkäyksiä pop-kulttuuriviittausten iskiessä perille asti.
”No vegan diet, no vegan-powers!”
Scott Pilgrim vs The World: The Game Complete Edition sopii varmasti kaikille sarjakuvan tai leffan ystäville, erityisesti Scott Pilgrimin -faneille. Fanit hankkivat tämän tuoreille konsoleille myöskin, koska vanhemmilla konsoleilla peliä ei enää löydy. Alustalla ei ole niin väliä, sillä Scott Pilgrim näyttää ja kuulostaa hyvältä alustalla kuin alustalla.
River City Girlsistä pitäneille Scott Pilgrim voi olla myös ihan hauskaa pelattavaa, vaikkei Scott Pilgrim muuten olisikaan tuttu.
Suosittelen myös tutustumaan leffaan ja sarjakuvapokkareihin, sillä Scottin maailma on melkoisen maukas. Pelillisesti olisi ollut joitain asioita, kuten alun grindaus ja ohjailun kevyt kankeus parannettavana, mutta menee se tälläisenäänkin, yhä edelleen.
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.