Mainos
Muistatko kun päivän kohokohta vuonna 1992 oli “SEEGAA!”-huudahdus lastenhuoneen 14-tuumaisesta kuvaputkitelevisiosta? Nyt sama historian havina kutittelee myös vuotta 2018 – 53 pelin voimin, moderneilla konsoleilla.

SEGA Mega Drive Classics vie pelaajan suoraan ysärille. Pikkupojan huoneeseen, joka oikeasti näyttää juuri samalta kuin monen allekirjoittaneen kaverin makkarit tuona kultaisena nuoruusvuosikymmenenä näytti. Autenttisuus on yhtä käsinkosketeltavaa kuin Tampereen pelimuseossa.

Itse peli on kokoelma SEGA Mega Drive -konsolin, SEGAn omia myydyimpiä ja arvostetuimpia klassikkopelejä. Leijonakuninkaat, Mortal Kombatit ja Batmanit siis loistavat poissaolollaan. Tilalla on kuitenkin Sonicit, Street of Raget, Golden Axet ja monet muut pelit. Otantaa näet oheisesta videosta:

Mainos

Ei päältä katsoen ainutlaatuinen, mutta…

SEGA Mega Drive Classicsin pelitarjonta ei ole ainutlaatuista. Kaikki kyseiset pelit ovat olleet jo vuosia internetissä emulaattorien ansiosta ns. vapaata riistaa. Sonic-siilin seikkailutkin julkaistiin jokin tovi sitten HD-painoksena, joka näyttää suorastaan herkulliselta. SEGA Mega Drive Classicsissa on silti jotain uniikkia. Peli tarjoilee autenttisen ysäripelikokemuksen lukuisine pienine nyansseineen. Olo on kuin pelaisi oikeasti 1990-luvulla, etenkin jos kaveri on mukana.

Pelihuone naukuu autenttisuutta.

Pelien grafiikkaa voi hienosäätää monen emulaattorin tavoin blineaariseksi ja pehmeämmäksi. Vaihtoehtoja on useita.

Lisäksi pelissä on kymmeniä trophyja, joita metsästäessä tulee tuska. Samoin tyrkyllä on haasteita mm. peilikuvana pelattavien pelien saralla ja speedrun-kisojen muodossa.

Parasta on kuitenkin verkkomoninpeli. Osa peleistä on kaksinpelejä ja nyt jos koskaan on kerrankin mahdollista vedellä vaikka Street of Raget läpi joko ystävän kanssa tai random-pelaajien kanssa verkon yli. Sama onnistuu tappelupeleissä ja vaikka Toejam & Earlissa.

Yhtenä hauskana ominaisuutena on tallentamisen lisäksi myös pikakelaukset eteen ja taakse. Mikäli tasoloikassa menee jokin kohta vituiksi, voi L2-nappia painamalla kelata kohtausta taaksepäin ja yrittää uudelleen. Samoin tylsät kohtaukset ja odottelutuokiot voi kelata eteenpäin. Nerokasta!

Entä ne miinukset

Miinuksiakin löytyy. Suurimmat, eli kolmansien julkaisijoiden pelien puutokset latasinkin heti kättelyssä. Onko 53 peliä sittenkään riittävästi? Kenties 200 peliä olisi ollut lähempänä huippupelikokemusta. Joka tapauksessa, SEGA Mega Drive Classicsista löytyy vain aikansa laatupelejä, eikä outoja – aikoinaan skipattuja paskapelejä pääse kokeilemaan lainkaan. Näitä olisi ollut hauska testailla.

SEGA Mega Drive Classics on loistava retrokokoelma, jonka retrohenkisyys ja ajankuva on toteutettu mallikkaasti. SEGA Mega Drive Classics tyydyttää varmasti monen retropelifanin tarpeet. Sen pelikattaus on väkevä ja verkkomoninpeli huikea, mutta Mortal Kombattien ja aikansa kovimpien blockbustereiden puuttumiset syövät pisteitä.