Mainos

Amerikkalainen eliittiampuja päätyy kaukasiaan, Georgian maaperälle etsimään veljeänsä. Samalla kiikarikiväärikovis yrittää vehkeillä isopovisen eksänsä kanssa.

Ensikerran vuonna 2010 päivänvalonsa nähnyt Sniper Ghost Warrior -pelisarja on nyt saanut toisen jatko-osansa. Latinalaisesta Amerikasta ja Thaimaasta on siirrytty Itä-Euroopan ja Aasian rajamaastoon. Pelaajan tehtävänä on jälleen snaipata pahikset pois nurkista ja etsiä kadoksissa oleva velipoika. Kuvio on simppeli, se riittää.

Mainos

Sniper Ghost Warrior 3 näyttää todella kauniilta. Sen pelattavuus on juuri sopiva jokaiseen FPS-kouraan ja tehtävät ovat hauskoja. Pelimaailmakin on avoin ja niitä on peräti kolmen kartan verran. Miksi Sniper Ghost Warrior 3 ei sitten ole tämän enempää hypen huulilla ja mainostaulijen kiistaton kunigas?

Syy on yksinkertainen: maine. Pelisarjan ensimmäinen osa oli nimittäin luokattoman keskinkertainen peli. Toinen osa paransi vähän, mutta ei riittävästi. Pelisarjan yllä tuoksuu ongelmajätteestä valmistettu Mennen. Se on harmi, mutta ensivaikutelma on se tärkein ja se on kustu – kahdesti.


Kolmas Sniper Ghost Warrior on kiistatta pelisarjan paras. Se muistuttaa todella paljon FarCry 3:sta. Se muistuttaa myös kaikkia muita FPS-pelejä ja jopa Sniper Elite 4:ää, josta on lainattu bullettimet ja tehtäväsuunnittelu.

FarCry-samankaltaisuus selittyy CryEngine-pelimoottorilla, jota on hyödynnetty grafiikan kautta, mutta optimointi on hieman puolitiessä. Hahmoanimaatio on ajoittaan todella kankeaa ja piirtotarkkuus on varsin lyhyt. Samoin osa tekstuureista on yhtä mössöä.

Pahin peli-ilon tappaja ovat kuitenkin latausajat. Pelin käynnistyslataus kestää kaunistelematta yli 5 minuuttia. Tämän antaisi anteeksi, jos peli etenisi tästä eteenpäin ilman suurempia odotteluja, mutta latausajoista ei päästä eroon missään vaiheessa. Pelaajan kärsivällisyyttä koetellaan isolla kädellä.

Toisena selkeäm isona miinuksena voidaan pitää moninpelin puutetta. Jopa Sniper Elite 4 tarjoilee sellaisen, vaikka tarina onkin pääosassa. Sniper Ghost Warrior 3 -peliin ei ole syytä palata läpipeluun jälkeen.

Yksinkertaisesti hauskaa

No, nyt kun pelin huonot puolet on nostettu esille, on syytä vähän kehuakin. Pelituntuma on mahtava. Ohjaintuntuma on viimeistelty ja pelaaminen on kivaa. Tehtävät ovat sopivan haastavia ja silti todella nautinnollisia. Vapauden tuntu on läsnä, kuten FarCry-pelien outposteja lakaistessa. Ja se on yksinkertaisesti hauskaa.

Graafisesti peli on näyttävä – etenkin 4K:na, HDR-väreillä. Hahmojen kasvot ja kasvonamiaatiot ovat tosin suoraan PS3-tasoa, mutta SGW3:n budjetti ei olekaan samaa tasoa kuin Call of Duty -peleillä. Annettakoon se siis anteeksi.

Myös äänimaailma toimii kivasti, mutta äänen tasojen miksauksissa ei olla otettu kaikkea huomioon. Osa dialogista on esimerkiksi 6 desibeliä muuta dialogia kovemmalla voimakkuudella – varokaa tärykalvojanne.

Julkaisu juuri oikeaan aikaan

Sniper Ghost Warrior 3 on julkaistu juuri sopivaan aikaan. AAA-peleissä ei juuri nyt ole kovaa kilpailua ja hc-pelaajien sormet hamuavat uusia seikkailuja. Tähän SGW3 on oiva lääke. Peli on viihdyttävä snaippailutaktikointi, joka ajaa asiansa. Sniper Elite 4 vie kuitenkin kirkkaasti voiton monipuolisuudellaan.

 

Mainos
ARVOSTELUN YLEISNÄKYMÄ
Sniper Ghost Warrior 3
75 %
Edellinen artikkeliHe-Man-ohjaaja vaihtoon – McG ei enää puikoissa
Seuraava artikkeliSing – Blu-ray-arvostelu
Kirjoittaja on Respawn.fi-sivuston päätoimittaja.