Mainos
Kun Venäjän mutaiset kinttupolut on taltutettu Uazeilla, on aika siirtyä Alaskan paksuille hangille röyhöttelemään isoilla jenkkirasseilla.

SnowRunner on jatkoa vuonna 2014 julkaistulle Spintires: Mudrunner -simulaattorille, joka tarjosi äärimmäisen realistisen maastoajelu- ja haastekokonaisuuden, jopa moninpeliyhteistyönä. Kun peli julkaistiin kolme vuotta myöhemmin konsoleille, saavutti peli laajemman yleisön, jonka myötä jatko-osa, Snowrunner on saanut isomman budjetin ja osakseen paremman pelisuunnittelun. Nyt voidaan puhua jo oikeasta pelistä eikä pelkästään muta- ja telaketjupornoa tarjoilevasta indietuotteesta.

Mainos

No, mutta tässähän on joku tarinakin!

Snowrunnerissa on jopa jonkinlainen tarinan johdannainen. Pelaaja astuu rekkareiskan kumisaappaisiin ja aloittaa taipaleensa Pohjois-Amerikan syksyisiltä keskilännen tasangoilta. Massia tarttis saada ja kyvyt riittävät vain tavaran kuljettamiseen paikasta A paikkaan B. Koska maa on pehmeää, on ajotaidoille todellista tarvetta.

Nyt pelaajalla on mahdollisuus jumittua autojensa kanssa myös hankeen, sillä yksi kartoista sijoittuu Alaskan hyisiin maisemiin.

Enemmän agendaa

Kuten sanottu, peli on nyt pelimäisempi. Tehtävät ovat konkreettisia ja niille on joku syy. Lähtökohtaisesti kaikki tehtävät ovat tavarankuljetuksia ja kartan avaamista näköalatorneille matkatessa. Eli pelissä on sekä off-road-petterismiä sekä rekkamiehen pastillismia.

Pelin kartoista löytyy oma autotalli, sahoja, rautakauppoja ja rakennustyömaita. Kaikkiin näihin on yleensä vaikea päästä, deformoituvan mutamaaston ja tiheän metsän vuoksi. Lisäksi maastoon on kätketty vanhoja GMC:n paskoja, joista voi anastaa itselleen oivan työkalun. Autoja voi myös ostaa vaivalla ansaituilla pennosilla.

Yleisesti pelissä on agendana auttaa rakennustyömaita saamaan projektinsa valmiiksi. Tätä varten raksat saattavat tarvita puutavaraa tai rautaa. Näitä haetaan sitten sahoilta tai vaikka kaupasta, ja kuljetetaan ikävien seutujen läpi kohteeseen. Samalla tarkkaillaan, että nafta riittää eikä reitti ole vääränlainen alla olevalle autolle. Osa autoista toimii paremmin maantiellä, osa mudassa ja osa hangessa – myös rengasvalinnoilla on väliä.

Pelissä voidaan suorittaa myös avunantotehtäviä mm. hinaamalla sikariporrassian Hummeri ojasta parkkikselle.

Uutena juttuna on osavaltioiden ja maanosien välillä matkustaminen. Matkustus tehdään oman tallin kautta, jonne haluttu kiesi ensin toimitetaan. Romua voidaan tuunata tallissa paremmaksi tai kauniimmaksi, mutta kaikki tämä tietysti maksaa. Jokaisen kartan autotallissa on tietty määrä tilaa, joten talleihin ei mahdu loputtomasti Chevrolettejä tai MANeja.

Karttoja avataan tuttuun tapaan etsimällä ”Ubisoft-torneja”.

Tuttua fysiikkaa

Peli on mekaniikoiltaan hardcore-simulaatio. Autot käyttäytyvät kuin oikeat ja niitä on hallittava kuin oikeita. Nelivetoa ja hidasta nelivetoa on käytettävä oikeissa paikoissa. Samoin auton vaurioitumista ja jopa kaatumista on varottava. Maasto muokkautuu siitä ajettaessa, joten omat reittivalinnatkin kannattaa miettiä aina siten, että pääseekö samaa tietä kulkemaan vielä takaisin, ja kolmannen ja neljännenkin kerran. Tie nimittäin huononee joka kerta siitä kuljettaessa.

Pelaajan apuna on jälleen vinssi, jolla autoa voi hinata tarpeen vaatiessa. Ja tätä tarvetta tulee jatkuvasti etenkin täysperävaunuja kuljetettaessa.

On se nätti!

Testissä ollut pc-versio on graafisesti saman näköinen kuin edeltäjänsäkin. Tähän on syykin: sama pelimoottori. Mutta se ei tarkoita sitä, että peli olisi ikääntyneen näköinen. Päin vastoin, peli on todella kaunis. Etenkin auringonvalon vaihtelut, maasto, puusto ja ajoneuvot ovat hyvin esteettisiä. Myös deformoituvat lumihanget ovat makiaista katseltavaa, joskaan aivan Red Dead Redemption 2:n lumen tasolle ei mielestäni ylletä.

Ainut, johon kaipaisi parannusta, olisi hieman munakkaammat moottoriäänet. Kyllä nämä kivasti kurnuttavat, mutta pieni jykevyys miksaukseen ei olisi ollut pahitteeksi.

Vanhat rouskut muuttuvat herkkupaloiksi pelin autotallissa.

Kannattaako se ostaa?

Mikäli alkuperäinen Mudrunner sai pelaajan innostumaan, tekee Snowrunner satavarmasti sen samalla tavalla. Lumi on uusi elementti, joka tuo mukanaan uudet kivat käänteensä. Lisäksi pelissä on nyt paljon enemmän varsinaista tehtävää ja moditkin ovat ihan virallisesti tuettuja mod.io:n kautta. Snowrunner on vieläpä sata kertaa hauskempaa co-oppina, joka on tuettu maksimissaan neljälle yhtäaikaiselle pelaajalle. Kyllä!

Mainos