Mainos

Kun Christopher Nolan aloitti Batman Begins -elokuvan esituotantonsa vuonna 2003, kukaan ei osannut ennustaa, että hän mullistaisi supersankarielokuvien kentän.

Kolmen elokuvan kokonaisuus, joka tunnetaan nimellä The Dark Knight -trilogia, keräsi kriitikoiden ylistyksen, miljardiluokan lipputulot ja lukemattomia palkintoja – mutta kulissien takana tarina on vähintään yhtä kiehtova kuin valkokankaalla.

Christian Bale sekä Katie Holmes elokuvassa Batman Begins (2005).

Batman Begins ja liian iso leuka

Batman Begins (2005) palautti Yön ritarin juurilleen synkässä ja realistisessa maailmassa. Christian Bale valittiin Bruce Waynen rooliin yli kymmenien ehdokkaiden. Hän teki rooliin valmistautuessaan raskasta fyysistä harjoittelua, mutta yllättävä ongelma oli leuan koko. Nolanin mukaan Balen leuka oli niin dominoiva, että Batmanin maskia jouduttiin muokkaamaan useaan otteeseen ennen kuin se näytti oikealta.

Mainos

Elokuvan kuvaukset olivat täynnä teknisiä haasteita. Useat kohtaukset kuvattiin Islannissa, jossa sään äkilliset muutokset sotkivat aikatauluja. Myös Liam Neesonin hahmon, Ra’s al Ghulin, taistelukohtauksissa stunt-koordinaattorit joutuivat rakentamaan kokonaan uuden koreografian, joka sopi näyttelijän liikeradoille ja ikään.

– En halunnut taistelujen näyttävän liikaa koreografialta. Halusin raa’an ja fyysisen vaikutelman, Nolan selitti myöhemmin.

The Dark Knight – Jokerin temmellyskenttä

The Dark Knight (2008) nousi ikoniseen asemaan – ja suurin syy siihen oli Heath Ledgerin pysäyttävä suoritus Jokerina. Ledger lukitsi itsensä hotellihuoneeseen viikoiksi valmistelemaan roolia. Hän piti päiväkirjaa Jokerin äänellä, katsoi Kellopeliappelsiinin kaltaisia elokuvia ja harjoitteli nauruaan peilin edessä tuntikausia.

– Jokerin maailmankuva on täysin vailla logiikkaa. Halusin heittäytyä siihen tilaan, Ledger kertoi Entertainment Weeklyn haastattelussa aikoinaan.

Heath Ledger elokuvassa Yön ritari (2008).

Monet kohtaukset kuvattiin oikeilla kaduilla Chicagossa ilman lavasteita. Yksi mieleenpainuvimmista hetkistä, sairaalan räjähdys, meni lähes pieleen. Räjähdyspanokset eivät lauenneet ajallaan, mutta Ledger improvisoi pysähtymällä ja naputtelemalla kytkintä – lopputulos jäi elokuvaan juuri sellaisenaan.

Michael Caine muisteli myöhemmin ensimmäistä kertaa, kun näki Ledgerin maskeerattuna kuvauksissa:

– Unodin repliikkini kokonaan. Olin aidosti kauhuissani.

Michael Caine elokuvassa Yön ritari (2008).

Kaaosta ja keskeytyksiä kuvauksissa

Kuvaukset eivät sujuneet ilman takaiskuja. The Dark Knightin kuvausryhmän jäsen Conway Wickliffe kuoli onnettomuudessa, kun ajoneuvo törmäsi seinään harjoituksissa. Nolan omisti elokuvan Wickliffen muistolle.

Myös IMAX-kamerat aiheuttivat jatkuvia haasteita. Yksi kalleimmista kameroista rikkoutui kesken toimintakohtauksen, ja sen korvaaminen vei päiviä. IMAX-formaatti oli kuitenkin Nolanille niin tärkeä, että hän piti kiinni siitä viimeiseen saakka – ja aloitti elokuvahistorian uuden trendin.

Ohjaaja Christopher Nolan Yön ritarin paluu (2012) -elokuvan kuvauksissa.

The Dark Knight Rises – vaikeuksien kautta voittoon

The Dark Knight Rises (2012) kohtasi ainutlaatuisia haasteita. Tom Hardyn esittämä Bane oli fyysisesti vaikuttava, mutta hänen ääntään pidettiin aluksi epäselvänä. Testinäytöksissä yleisö ei ymmärtänyt repliikkejä, ja Nolan joutui jälkiäänittämään suuren osan vuorosanoista – tosin vastentahtoisesti.

– En halunnut tehdä kompromisseja, mutta yleisön on ymmärrettävä mitä sanotaan, Nolan totesi BBC:n haastattelussa.

Elokuvan avauskohtaus lentokoneessa oli todellinen stuntmestariteos. Se kuvattiin oikeassa lentokoneessa Skotlannin yläpuolella, ja stuntit suoritettiin ilmassa. Kuvausryhmä käytti turvakaapeleita, laskuvarjoja ja kymmeniä tunteja harjoittelua varmistaakseen turvallisuuden – ja silti yksi kameralinssi hajosi kesken otoksen.

Myös Anne Hathaway joutui kovaan fyysiseen kuntoon Kissanaisen roolia varten. Hän loukkasi ranteensa harjoituksissa ja teki suuren osan stunteistaan itse. Kuvauksissa käytetty moottoripyörä, Batpod, oli erityisen haastava ajettava – Hathaway kaatui sillä kerran suoraan Nolanin jalkoihin.

Tom Hardy elokuvassa Yön ritarin paluu (2012).

Christian Balen raivo ja legendaarinen välikohtaus

Yksi tunnetuimmista kulissien takaisista tapauksista oli Christian Balen raivokohtaus kuvauspaikalla. Vuonna 2008 vuotanut äänite, jossa Bale huutaa kuvausvalaisijalle, levisi kulovalkean tavoin.

– Se oli huono päivä. Menetin malttini. Se ei ollut ammattimaista, Bale kommentoi myöhemmin.

Tilanne herätti keskustelua näyttelijöiden työoloista ja kuvauspaikan paineista. Nolan ei kuitenkaan puuttunut asiaan julkisesti, vaan jatkoi yhteistyötä Balen kanssa loppuun saakka.

Lavasteet, puvustus ja käytännön tehosteet

Nolanin lähestymistapa erosi monista muista ohjaajista: hän käytti tietokonegrafiikkaa vain kun oli pakko. Batmobilen eli Tumblerin rakentaminen maksoi lähes 250 000 dollaria kappaleelta, ja niitä tehtiin yhteensä neljä. Ajoneuvot olivat täysin toimivia ja testattiin jopa armeijatason kenttäolosuhteissa. Olenpa itsekin tätä ihmettä Warner Bros.:n studioilla päässyt hipelöimään.

Myös Gothamin kaupungin luominen vaati luovuutta. Chicagon lisäksi kuvauksia tehtiin Lontoossa, Pittsburghissä ja New Yorkissa. Kaupungin ilmeen piti olla sekä tunnistettava että universaali.

– Gotham ei ole New York. Se on kaikkien kaupunkien summa, Nolan sanoi Empire-lehdelle.

Näyttelijävalinnat ja melkein-toteutuneet ideat

Moni ei tiedä, että ennen kuin Heath Ledger valittiin Jokeriksi, roolia harkittiin muun muassa Adrien Brodylle, Steve Carellille ja jopa Robin Williamsille. Ledger itse oli skeptinen aluksi, mutta vakuuttui Nolanin visiosta.

Myös The Dark Knight Rises -elokuvassa piti alun perin esiintyä Jokeri – mutta Ledgerin kuoleman jälkeen Nolan päätti olla käyttämättä hahmoa uudelleen. Tämä muutti tarinaa merkittävästi, ja Bane kirjoitettiin keskeiseksi antagonistiksi.

Joseph Gordon-Levittin hahmo John Blake vihjasi mahdollisesta jatkumosta Batmanin manttelin perijänä, mutta Nolan on myöhemmin kieltänyt suunnitelleensa neljättä elokuvaa.

Joseph Gordon-Levitt elokuvassa Yön ritarin paluu (2012).

The Dark Knight -trilogia on yhä tänä päivänä esimerkki siitä, miten supersankarielokuva voi olla taidetta, viihdettä ja yhteiskunnallista kommentaaria yhtä aikaa. Nolanin tyyli – käytännön tehosteet, analoginen kuvaus, vahvat teemat – on jättänyt jälkensä koko elokuvateollisuuteen. Trilogian tuotanto oli massiivinen, riskialtis ja ajoittain kaoottinen – mutta lopputulos pysyy tasan varmasti ajattomana.

Mainos