Joukko amerikkalaisnuoria on lomailemassa Moskovassa, kun erään bailuillan päätteeksi taivaan koristavat keltaiset revontulet, jotka ampuvat kaupungin täyteen keltaisia energiapalloja. Pian selviää, että kyseessä on avaruusolentoparvi, joka verhoutuu puhtaaseen energiaan ja deletoi ihmisiä vain kevyellä kosketuksella tuhkaksi. Nuorisojoukko selviää sattumalta ensimmäisestä hyökkäyksestä ja päättää useamman päivän piilottelun jälkeen lähteä etsimään pakotietä ja keinoa pelastaa maailma.
”leffa loppuu liian kesken”
The Darkest Hour ohjaaja Chris Gorakin taidonnäyte trillerin parissa. Aikaisemmin vain yhden elokuvan ohjannut Gorak onnistuu luomaan toimivan jännärin joka nappaa loukkuunsa heti kättelyssä ja kantaa loppuun asti. Harmi vain, että leffa loppuu liian kesken, eikä kunnollista konkluusonia päästä näkemään. Elokuvan bonuksista löytyy kahdeksan minuuttia lisää loppuratkaisua, mutta edelleen tarina jää auki. Liekö tilanteena ollut ideattomuus täydellisen loppuratkaisun keksimiseen tai sitten ovi jatko-osalle vain haluttiin jättää auki. No oli miten tahansa, ovi jää sepposen selälleen.
Bonuslaarista löytyy myös koosteita ja poistettuja kohtauksia.
The Darkest Hour on mitä mainiointa trilleriä, varsinkin nautittuna kolmannessa ulottuvuudessa, kunnollisilla äänentoistovälineillä, mutta onton lopun vuoksi se ei saa tähtiä tämän enempää.
