Mikael Blomkvist (Daniel Craig) on ruotsalaisjournalisti, joka on menettänyt maineensa. Hän tarttuu työttömyyspäinensä teollisuusjohtaja Henrik Vangerin (Christopher Plummer) tarjoamaan salapoliisikeikkaan, joka koskee hänen 40 vuotta sitten oudosti kadonnutta ja kuollutta sukulaistyttöä. Samaan aikaan Blomkvistin menneisyyttä penkomaan palkattu goottihenkinen hakkerinainen Lisbeth Salander (Rooney Mara) saa selville, että Blomkvist onkin ihan hyvä heebo, joka on kokenut salaliiton aiheuttaman maineenmenetyksen. Kun he törmäävät toisiinsa alkaa omituinen yhteistyö, jonka seurauksena heidän molempien henki alkaa olemaan vaarassa.
Ruotsalaiseen Millenium-trilogiaan perustuva amerikkalaisversio Miehet jotka vihaavat naisia -elokuvasta on täsmälleen saman tarina, täsmälleen samoissa miljöissä. Jopa osa lavasteista muistuttaa esikuvaansa hämmästyttävän paljon.
Päätähdet Craig ja Mara vetävät roolinsa kiitettävästi ja varsinkin Craig onnistuu olemaan todella uskottava ruotsalaisreportteri. Rooney Mara on meikattu rumaksi, mutta silti jotenkin suloiseksi. Toimii paremmin kuin ruotsalaisversioissa.
Eniten allekirjoittanutta häiritsi elokuvan sijoittuminen Ruotsiin, jossa puhutaan pelkkää englatia. Kukaan ei puhu sanaakaan svanttea, vaikka kaikki tekstit taloissa, lehdissä ja autoissa ovat ruotsiksi. Nettiselailukin ja ruotsalaiset arkistolehdet ovat myös englanniksi. Tämän toki ymmärtää, sillä kyseessä on amerikkalaisyleisölle tehty eksoottinen elokuva, mutta olisivat sitten edes sijoittaneet leffan vaikka Britanniaan.
Yllättävän hyvä lohikäärmetatuointi sisältää bonuksena toisella BD-kiekolla yli nelituntisen (kyllä!) näin tehtiin -dokumentin, joka valottaa elokuvanteon taustaa enemmän kuin tarpeeksi. Luvassa on tietysti sitä perinteistä haastattelua ja bonuksena bonuksille löytyy ykköslevyltä vielä David Fincherin kommenttiraita.
KE
