Burt Wonderstone (Steve Carell) on Las Vegasissa omannimisellä areenallaan, partnerinsa Antonin (Steve Buscemi) kanssa maagisia taikatemppuja esittävä takatukkainen taikajumala. Kun yleisökato koittaa puhkikuluneeseen esitykseen, päättää Burtti tutkia mistä on kyse. Syyksi selviää Steve Gray (Jim Carrey), jonka extremetemput ja Brain Rapist -tv-sarja uhkaa lakkauttaa perinteiset illuusiot kokonaan – ainakin Vegasissa.
Burt Wonderstone on pitkästä aikaa komediaelokuva, joka saa niin hyvälle tuulelle, että se tekee mieli katsoa seuraavana päivänä uudelleen. Kyseessä on ohjaaja Don Scardinon neljäskymmenestoinen ohjaustyö, jonka toimiva tarinankerronta ja eritoten Jim Carreyn sekoilu kaappaa mukaansa. Jopa läpät toimivat ainakin allekirjoittaneeseen.
Vaikka Jim Carrey on vain pahiksen roolissa, varastaa hän ehdottomasti koko shown. Miehen Chris Angel -parodia on pitkästä aikaa aidosti överiä, kuten Ace Venturoissa aikoinaan. Allekirjoittanut on viettänyt varhaisteini-ikänsä Lemmikkidekkarin ja Nuijan ja tosinuijan kulta-aikoina, joten The Incredible Burt Wonderstone uppoaa minuun siksi kuin kuuma rautakanki varrasporsaan peräaukkoon.
Bonuksista löytyy hauska kasiminuuttinen speciaali Steve Grayn tempuista lyhentämättömänä ja muuta perinteistä kulissientakaista tauhkaa.
Burt Wonderstone on Bruce taivaanlahja -tasoista komediaa, Ace Ventura -huumorilla, joka uppoaa taatusti Carreyn komedioille nuorena nauraneille, taikuuden ystäville. Onkin siksi käsittämötöntä, ettei tällä leffalle annettu lainkaan Suomessa elokuvateatterinäytöksiä.
Kristian Eloluoto
