Samannimisen sarjakuvan pohjalta ainakin osittain ammentava The Walking Dead tarjoaa monelle zombie-elokuvalle tyypillisen lähtökohdan. Zombie-tartunnalta selvinneet ihmiset lyöttäytyvät onnekkaiden sattumusten kautta yhteen. Porukan sisäisten ristiriitojen leimahdellessa puolustaudutaan yhä tiukemmaksi kiristyvää vihulaisrinkiä vastaan. Päähenkilöissä löytyy kirkasotsaista poliisia, fiksua aasialaista, pikkupoikaa, hillbillyä, mustaa miestä, kovista ja blondeja siskoksia.
Kaksi ensimmäistä jaksoa lupaavat armotonta meininkiä, jossa haulikot paukkuvat ja pesismailat mäjähtelevät päänuppeihin. Eloonjäämistaistelua Atlantan kaupungissa, jossa eteen tulee toinen toistaan mielenkiintoisempia skenaarioita. Ensimmäisessä jaksossa leijui positiivisessa mielessä jopa mainion Tie-elokuvan epätoivoinen apokalyptinen henki.
Parin jakson jälkeen tarinan ydinjoukko on kasassa, ja näyttämönä ovat kaupungin katujen sijaan läheiset kukkulat, tai vuoret. Ja tässä vaiheessa sanon taikasanat ”haisdagaabius gaggius”, jolloin koko homma lässähtää kasaan. Alkaa nimittäin iankaikkinen lässytys ja jeesustelu ja ihmissuhdepuinti. Samaan tapaan tuhoutui suht mainio Sarah Connorin aikakirjat –sarja sen kakkoskaudella.
Ja kun kerran kaikki on kukkuloilla liian rauhallista, täytyy päähenkilön väkisin tunkea takaisin kaupunkiin hirviöiden keskelle hakemaan kadulle jäänyttä asekassia. Hrrrr… Ja ei, emme voi jättää zombien armoille roistoa, jonka käsiraudoitimme sarjan alussa kiinni katolle. Hänet täytyy pelastaa, jotta hän voi myöhemmin kostaa meille.
Epäloogisuudet ja ennalta-arvattavuudet kasaantuivat kauden päätösjaksoa lähestyttäessä mieleeni muuriksi, jonka yli olisin halunnut päästä. Kenties viimeinen episodi, jossa retkueemme tutustuu tutkimuslaitoksessa zombi-ilmiötä kartoittavaan herraan, osoittautuu odotuksen arvoiseksi? Osoittautuu joo, jos haluaa seurata miten juodaan tunnin ajan viiniä ja huudetaan että ”what the hell is this place!”
The Walking Dead lähinnä raivostuttaa kliseisyydellään ja väkinäisyydellään. Hyvän alun jälkeen tekijöitä ovat loppuneet paukut ja jostain syystä myös ideat.
SA
