Mainos
V-Rally mullisti rallipelaamista sarallaan vuonna 1997 sen saapuessa PlayStationille. Grafiikat olivat ennenäkemöttömät ja autokantakin suorastaan maukas. Pelattavuus oli kuitenkin luokaton, joten sama varjo vaanii uudenkin ennakkoluuloissa.

V-Rally 4 tuo “Virtual Rallyn”, tai “(Ari) Vatanen Rallyn” tähän päivään. Grafiikka on uudistettu tämän päivän standardeihin ja pelattavuutta hiottu roimasti. V-Rally ei kuitenkaan yllä rallipelien kärkikastiin, eikä se sitä tunnu yrittävänkään.

Mainos

Vanhaa kunnon V-Rallya vai uutta ja modernia?

V-Rally ykkönen mullisti aikoinaan mahdollistamalla kahden pelaajan rallikilpailut jaetulla ruudulla samanaikaisesti ilman aika-ajoa. Vuonna 1999 julkaistu jatko-osa nautti ykkösen suosion tekemällä ladulla ja paransi äänien saralla. V-Rally 3 puolestaan kuihdutti sarjan unohlaan pari vuotta myöhemmin. Nyt 16 vuotta myöhemmin V-Rally 4 jatkaa vanhalla reseptillään.

Kahden pelaajan yhtäaikainen jaetun ruudun moninpeli on tälläkin kertaa mukana. Se onkin ehkä pelin parasta antia. Peli ei selvästi yritä olla rallimaailman realistisin ja viimeisin huippunimike, vaan se luottaa vanhaan kaavaan ja yrittää miellyttää 2000-luvun taitteen rallipelifaneja. Peli on selvästi arcade, mutta hakee vaikutteita simulaatiosta. Kisamuodot ja ratalokaatiot ovat sellaisia, joissa WRC-rallia ei yleensä ajella. Tarkoituksena on puhtaasti viihdyttää. Simulaatiota metsästävien kannattaakin pysytellä vanhoissa suosikkipeleissään.

Vähän kaikkea täältä ja tuota tuolta

Pelimuotoja ovat tavallisen rallin lisäksi Rally Cross, Trophy Truck -kisat, Hillclimb sekä Gymkhana. Kaikilla lajeilla on omat lisenssivapaat nimensä.

Aika-ajoralli itsessään on pelitiloista onnistunein. Ralli toimii kuten pitää. Radat ovat viidestä viiteentoista kilometriä pitkiä ja haasteellisia. Ajaminen vaatii tarkkuutta ja tekniikkaa sekä kartturin kuuntelemista.

Rally Cross on hauskaa rata-ajoa, muttei päihitä esimerkiksi DiRT Rallyn tai Project CARS 2:n vastinetta. Kisamuotona kuitenkin hauskaa vastinetta pitkille erikoiskokeille.

Trophy Truck -kisojen radat ovat puolestaan lyhyitä ja tylsähköjä hyppykisoja, mutta pelitilan ohjaustuntuma on paras.

Hillclimbissa puolestaan ohjaus on lähes automaattinen, joten ajaminen on luonnottoman helppoa. Ajaa voi kenkä lattiassa, vaikka tie olisi miten serpentiiniä.

Gymkhana yrittää sitten olla Need for Speediä driftailunsa kanssa, mutta pelimuodon ohjattavuus on heikoin. Samoin ajoneuvon fysiikka pistää pahasti vastakarvaan, eikä ajamista voi kutsua kovin nautinnolliseksi.

Pelimuodot ovat yleisesti monipuolisia, mutta lopulta hyvin tylsiä ja tyhjiä. Panokset on selvästi laitettu ralliin, joten siihen olisi ollut järkevämpää laittaa ne kaikki panokset. Onhan tämä sentään rallipeli.

Kirput ja Trophy Truckit ajavat samassa sarjassa.

Virkistävä kattaus uusia maailmankolkkia

Ratavalikoima on yllättävä (ks. enemmän yllä olevalta videolta). Maapallon mantereilla käydään aina Yhdysvalloista Euroopan ja Afrikan kautta Aasiaan. Ratojen värikirjo on raikkaan freesi, vaikkei missään tapauksessa mikään WRC-kattaus. Etenkin Japanin ja Kenian radoilla on hauska vedellä, sillä radat ovat näyttäviä. Aasian radat ovat asfalttia, muulla liu’utaan hiekalla. Omia ratoja voi generoida myös ratageneraattorilla.

Harvassa rallipelissä pääsee ajamaan Japanin erikoiskokeita.

Vanhoja rouskuja ja uusia teknologiaihmeitä

Autokanta luottaa puolestaan enemmän klassikkosuosikkeihin ennemmin kuin viimeisimpiin ärjyihin. Tyrkyllä on V-Rally ykkösestä tuttuja ranskanpastilleja, 1970-luvun Voorteja ja Ooppelinpaskoja. Tietenkin mukana on myös tuoreempaa kalustoa. Lisäksi kaikissa kisamuodoissa on oma autokantasa (tästä myös otantaa yllä olevassa videossa).

Talvikisat ajetaan Ruotsin sijaan toisessa rajanaapurissamme.

Ei mikään Pleisteissön Master Race

Graafisesti V-Rally 4 ei ole aivan nykystandardien uljainta kärkeä. Ymmärtäähän sen kun studio on pieni ja budjetti olematon. Grafiikka on kuitenkin ihan kaunista, mikäli pelaa kolmen metrin päässä televisiosta, eikä naama kiinni 4K-ruudussa. Myös striimien katselu puhelimella on varsin kivan näköistä katseltavaa.

Äänistä on kuitenkin annettava iso peukalo. Moottorit röyhivät mahtavasti ja pakoputket piereskelevät orgastisesti. Ralliääniä rakastava on taivaassa. Ympäristön äänissä on kuitenkin parannettavaa, mutta näihin tuskin moni ehtii keskittymään, sillä kartanlukijaakin olisi kuunneltava.

Entäpä se ajotuntuma?

Sitten sen tärkeimmän pariin, eli ajotuntuman. Onko V-Rallya kiva ajaa? Vastaus on valitettavasti, että V-Rally 4 ei ole ajotuntumaltaan parasta kärkeä.

Auton ohjattavuus on arcadea, joka lainaa simulaatiota. Se ei kuitenkaan ole rehellistä simcadea kuten vaikkapa DiRT 4:n gamer-ohjaustila. Se ei myöskään ole Need for Speedin tapaan rehellistä arcadea. Ohjaus on jotain tunkkaista siltä väliltä, eikä se tunnu ainakaan aluksi kovin nautinnolliselta ohjaimella.

Ratilla pelatessa ohjaus on vielä enemmän pielessä. Ajaminen onnistuu, mutta se ei ole niin “helppoa” tai “luonnollista” kuin sen ratilla pitäisi olla – takaisin ohjaimeen.

Ohjaustuntumaan tottuu muutaman tunnin pelaamisen jälkeen, jonka myötä siitä alkaa jopa pitämään. Se ei kuitenkaan ole WRC 7:n rallituntuman tasoinen eikä lähellekään niin hyvä kuin DiRT 4:n gamer-tuntuma. Autojen fysiikat eivät sentään ole niin hirveät kuin ensimmäisessä V-Rallyssa, mutta parannettavaa olisi edelleen roimasti.

V-Rally 4 on jokamiesrallin ja yleisen rallikisaamisen fanin, sekä 2000-luvun taitteen autopelien ystävän peli. Se ei missään tapauksessa ole uusi rallipelikuningas, mutta se tarjoilee WRC 8 – ja DiRT 5 -pelejä odotellessa tuoretta rallipelattavaa, ja etenkin tuoreita rallimaisemia. Uramuoto on tavallisuudesta poikkeava sekoitus WRC-kautta ja rikkaan pojan ralliharrastusta. V-Rally 4 ei keskity mihinkään vaan haukkaa palasen kaikesta. Toiset tykkäävät, toiset eivät. V-Rally 4 on keskitien kulkija.10