Tommi Turmiola (Reino Nordin) on Tampereen Lokomossa työskentelevä semitakatukkainen tehdastyöläinen, joka törmää Provinssirockissa uskomattomaan permanenttikaunottareen Karoliinaan (Malla Malmivaara). Rakkaus leimahtaa välittömästi, mutta aamulla kun Karoliina on kadonnut, päättää Tommi tehdä kaikkensa löytääkseen ihastuksensa uudelleen. Naista ei kuitenkaan löydy edes Ruotsin puolelta ja Tommin puolen vuoden uurastus on täysin turhaa. Tommi kuitenkin törmää Karoliinaan uudelleen aivan väärässä tilanteessa, joka aloittaa melkoisen sopan.
Entinen Pekko, nykyinen elokuvaohjaaja Timo Koivusalo on ottanut projektikseen ohjata omasta lempivuodestaan kertovan komedian Vuonna 85 – Manserock-elokuvan. Leffa on perusajatukseltaan hauska ja se onnistuukin tuomaan suomalaisen 1980-luvun tunnelman todella realistisena, kaikkine mahdollisine yksityiskohtineen. On käsittämätöntä, että mistä nuo kaikki detailit onkaan tajuttu bongailla! Kaikki rumat löytyvät. Lisäksi kuvissa näkyy jopa tuotemerkkejä ja logoja, joita ei ole kolmeenkymmeneen vuoteen nähty missään.
Leffan juoni on kuitenkin erittäin tavanomainen ja äärimmäisen kliseinen. Se alkaa hyvin, mutta jo puolen tunnin jälkeen alkaa paikoillaan junnailu ja sitä kestää leffan hyvinkin ennalta-arvattavaan loppuun asti. Kaikki uudet asiat nojaavat puhtaasti rekvisiittaan, eikä juonessa ole tippaakaan mielenkiintoa. Kaikki tämä hassuine sivuhahmoineen on nähty jo liian monta kertaa.
Näyttelijät ovat ihan kelvollisia rooleissaan, mutta myös "hassut" sivuhahmot ovat väsähtäneitä. Pelkkä Heikki Silvennoisen läsnäolo tai Jussi Lammen isottelu ei vaan jaksa naurattaa vuodesta toisen. Jotain uutta olisi näillekin kansallissankareillemme kirjoitettava.
Bonussisältöä löytyy trailerin ja musavideon lisäksi leffaa itseään mielenkiintoisemman making of -dokumentin voimin. Dokkarilla on kestoa jopa tunti, joten elokuvanteosta kiinnostuneille siinä riittää ihmeteltävää.
Vuonna 85 uppoaa taatusti Suomi-leffojen faneille, mutta mitään uutta se ei tarjoa, eikä se ole edes kovin hauska.
Kristian Eloluoto
