Ladattavan lisäosan muotoon pakattu Xenoblade Chronicles 2 -pelin lisuke saapuuu sekä digi- että fyysisenä julkaisuna. Mittavan kokoinen Torna on ennemminkin oma pelinsä, kuin pelkkä lisuke.
Xenoblade Chronicles 2: Torna ~ The Golden Country:n tarina sijoittuu 500 vuotta ennen Xenoblade Chronicles 2:n tarinaa. Uudet päähahmot Lora ja Jin vievät tarinaa eteenpäin, ja mukana on myös pääpelistä tuttuja hahmoja.
Xenoblade Chronicles 2:n pelanneet tietävät jo osan hahmojen kohtaloista, mutta tässä tapauksessa kyse on enemmän matkasta, kuin päämääräästä.
Mistä oikein onkaan kyse?
Xenoblade Chronicles 2 ilmestyi loppuvuonna 2017. Tuolloin Switchille ei vielä paljoa herkullisia RPG-pelejä löytynyt (Zelda Breath of the Wild on seikkailupeli, älä lukija siellä töki silmälasejasi, menee sormi silmään vielä). XC2 löysi fanikuntansa, ja pian saturaatio JRPG-peleistä alkoi kasvamaan, mukana mm. mainio Octopath Traveler. Xeno-sarjan pelit saivat aikansa vuonna 1998 mainiolla Xenogears-pelillä, joka ilmestyi pelistaatio yköselle. Xenogears-peliä, kuten myös sitä seuranneita Xenosaga-pelejä, vaivasi kiirus ja budjettileikkaukset. Xenogears-sagan loppupuolisko juostiin läpi omituisella tarinointiosuudella. Peli on silti edelleen pirun tykki pläjäys, joten JRPG-fanien kannattaa kyseinen lätty kaivaa käsiinsä.
Kun SquareSoft alkoi suunnatta resursseja enemmän Final Fantasy -pelien suuntaan, lähti Xeno-sarjan luoja Tetsuya Takahashi työpaikaltaan ja perusti muiden lähtijöiden kanssa Monolith Softin. Näiden vuosien jälkeen Monolith tykittää edelleen Xeno-pelejä, jotka ovat toisiinsa lähinnä temaattisesti kytkeytyneitä. Kyseisessä Xenoblade Chronicles 2: Torna ~ The Golden Country:ssa on Tetsuya edelleen geimeissä mukana tarinan kynäilijänä. Perinteet näkyy ja kuuluu.
Kaunis ja iso pelimaailma
Torna on kaunista katseltavaa anime-tyylisten hahmojen ja kirkkaan värikkään maailman kera. Musiikit eivät ole järin ikimuistoisia, mutta istuvat tunnelmaan hyvin.
Pelaaminen tapahtuu isoilla aluilla juosten, asioita keräillen, vihollisten kanssa taistellen ja tehtäviä suorittaen. Väleissä enginellä pötkäistyt välidemot vievät tarinaa eteenpäin.
Pelissä on älytön määrä eri mekaniikkoja, jotka kaikki vaikuttavat jollain tavalla toisiinsa. On yhteisön keräämistä tehtäviä onnistuneesti suorittaen. On craftingia erilaisten esineiden ja väliaikaisten taistelubuffien luomiseen. On useampi eri viritettävä hahmoon liittyvä kehitys- ja parantelumahdollisuus. Sitten on se taistelu, johon menee suurin osa peliajasta.
Perseily taisteluissa on varma tie tappioon
Taistelu on yksi iso WTF-tilanne. Hahmot hakkaavat automaattisesti kohdetta perushyökkäyksellä ja erikoishyökkäyksiä odotellaan, kun mittarit täyttyvät. Yhtä hahmoa voi liikuttaa kerrallaan, ja läpsystä vaihto -meiningillä saa hivutettua vihulaisia kätevästi hieman extraa, vaihtojen tehdessä hahmojen vaihtotoiminnon. Kaoottinen taistelu tuntuu aluksi sekavalta, mutta kohtalaisen äkkiä siihen pääsee sisään.
Viholliset pyörivät fyysisesti kentällä, joten kohti taistelua tai karkuun pääsee ihan suuntaa muuttamalla. Sekavuus ei tunnu monen tunninkaan jälkeen täysin poistuvan, mutta silti taistelut on hämmentävällä tavalla jotenkin nautittavia semireaaliaikaisella mätkinnällä.
Kun erikoishyökkäykset ovat ladanneet mittarinsa täyteen, pääsee niitä laukomaan merkittyjä nappeja painamalla. Sitten on erikoishyökkäys, joka kerää tasoja useamman, mittarin vetäessä kierroksia. Isoimmalla tasolla isompi vahinko, ja laukaisun jälkeen pääsee ohjeiden mukaisesti näpyttelemään nappeja. Automaattisesta perushyökkäyksestä huolimatta taistelut ovat hyvin osallistavia, ja jos perseilee, on hengenlähtö suhteellisen varma.
Hyvä lisä JRPG-fanin kokoelmiin
Tarina tempaisee mukaansa samaistuttavien hahmojen ja mukiinmenevän ääninäyttelyn kera. Tarinassa on teemoja ja tematiikkaa sopivasti, eikä pelkästä pintaporskuttelusta ole kyse.
Näiden hahmojen kanssa matkaisi helposti pidempäänkin, kuin tämän mittavan parikymmentuntisen (plus säädöt). Fyysinen rellu pakkaa mukaansa myös DLC-koodit Xenoblade Chronicles 2:n kausipassimatskusta. Torna on itsenäinen pelinsä ja tarinansa, eikä pääpeliä ole tarvinnut pelata päästäkseen sisälle tarinaan. Torna jättää kutinan pääpelin korkkaamiseen tai uudelleen läpäisyyn.
Xenoblade Chronicles 2: Torna ~ The Golden Country on hyvä lisä kenen tahansa JRPG-kokoelmaan. Ensikosketuksena peli voi olla hieman turhan kompleksinen.
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.