Menestyneen kauhuelokuvan, Cabin in the Woodsin ohjaajan uutukainen kalastelee Pulp Fictionin vesillä. Riittääkö mysteerijännitysnäytelmän cool kantamaan kahden ja puolen tunnin verran?

Neljä toisilleen tuntematonta ihmistä kirjaa itsensä autiolta vaikuttavaan El Royale -motelliin. Nevadan ja Kalifornian rajalla, kummankin osavaltion puolella sijaitseva motelli sulkee sisäänsä vähintään yhtä paljon mysteerejä, kuin motelliin kirjautuvilla tuntemattomilla on kontollaan.

Yrittääkö se olla Tarantinoa?

Drew Goddardin (Cabin in the woods) ohjaama, käsikirjoittama ja tuottama Bad Times at El Royale kalastelee samoilla vesillä Pulp Fictionin ja Identity-leffojen kanssa. Mysteeriä, outoa menoa, näkökulmia samoista tilanteista ja voimakasta väkivaltaa sisältävä leffa kompuroi oman näppäryytensä kanssa.

Elokuvassa kuullaan paljon mainioita Motown-musiikin kappaleita ajan hengessä motellin jukeboxin laulaessa tunnelmaa. Bad Times at El Royale -elokuvaa varten sävelletty musiikki on taas melko perinteistä synkkäsävyistä möyhintää, joka ajaa asiansa, mutta ei juuri ikimuistoisia teemoja kätke sisäänsä.

Kuvaustyyli on melko pelikistetty, ja tämä tulee ohjaajan toiveesta. Goddard on itse sanonut, että ennakkovisualisointiin menee liikaa aikaa ja haluaa seuraavan elokuvan olevan yhdessä huoneessa, jossa tyypit puhuu. El Royale nyt ei ole aivan sitä, mutta melko staattista menoa ja yksinkertaisia ajoja sisältävä leffa tuo kuvaksen puolesta mieleen myös Hateful Eightin.

Kertakäyttöviihdettä

Bad Times at El Royale ei Tarantinomaiseen tyyliin täytä ilmatilaa läpändeeroksella, vaan luottaa hahmojen vivahteikkaiseen olemiseen. Twistejä riittää ja katsojan oddotuksia vastaan mennään vähän joka välissä. Lopputulos jättää hieman kylmäksi, kun mihinkään ei voi oikein luottaa ja samaistuminen palkitaan potkulla munille.

Leffaan on heitetty vähän turhan paljon kaikkea, ja täten otetta on hieman vaikea saada. Bad Times At El Royale on ihan mielenkiintoinen kokemus, mutta ei kestä useampaa katselua. Näyttelijät tekevät hyvää työtä, mutta hienot puitteet on loppupeleissä alikäytettyjä. Käänteiden keskellä on mielenkiintoista katsella, mitä leffassa taphtuu, mutta loppujen lopuksi tarinan kannalta on aivan liian monta shokeeraavaa tai sopivan sattuvaa sattumaa.

ARVOSTELUN YLEISNÄKYMÄ
Bad Times At El Royale
Edellinen artikkeliPS Online ID -nimen vaihtaminen on ilmainen kerran, sitten se maksaa
Seuraava artikkeliCall of Duty: Black Ops IIII julkaistiin – näin pääset alkuun Battle Royalessa
Taide – Media – Teknologia. Elokuva ja pelit, koska niissä yhdistyvät taide ja teknologia. Teatteri, koska on tehnyt sitä aina. Impro, koska ei tarvitse muistaa vuorosanoja. Musiikki, koska se on henkireikä. Kirjat, koska aina voi oppia jotain lisää. Liikaa siistejä juttuja, liian vähän aikaa ja uteliaisuus pitää aina nälkäisenä.