2K iskee Switch-pöytään katalogistaan kovan kolmikon; Bioshockin, Borderlandsin ja XCOM 2:n, mutta yksi joukosta ei ole kuin muut.
Pelitalo 2K Gamesin kolmikko ei juuri esittelyjä kaipaa. Kyseiset pelit ovat esiintyneet jo niin PC:llä kuin Xbox ja PS4 -pelikonsoleilla.
Kolmikon vanhin on Bioshock Collectionista löytyvä Bioshock, joka julkaistiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2007. Tuoreimman pelin paikkaa pitää kolmikosta löytyvän Borderlands Legendary Collectionin Borderlands Pre-Sequel, jonka julkaisuvuosi on alunperin 2014.
Sittemin Bioshock ja Borderlands -pelit ovat koottu erinäisiin remasteroituihin versiokokoelmiin. Kummastakin, Bioshock Collectionista ja Borderlands Legendary Collectionista, löytyy kolme peliä lisäosineen.
Kolmikosta erottuu XCOM 2 Collection, jonka paketissa on mukana pelin lisäksi DLC:t, mutta ei esimerkiksi XCOM Enemy Unknown -peliä. Tämä ei ole ainoa tapa millä XCOM 2 erottuu 2K:n switch-konversioista, mutta siitä lisää tuonnempana. Seuraavaksi lyhykäisesti itse peleistä.
Biosokki!
Bioshock Collection kattaa Bioshock 1-, 2- ja Bioshock Infinite -pelit. Bioshock-pelit ovat tunnelmallisia FPS-pelejä, joissa on kevyehköjä RPG-elementtejä (aseiden ja taitojen parantelua), sekä iso painotus laajojen alueiden tutkimiselle.
Bioshock on näistä eniten kauhumaiseen tunnelmalliseen peliotteeseen tukeutuva, vaikkakin 1 ja 2 sijoittuvat samoihin lokaatioihin vedenalaiseen isoon turmeltuneeseen ja katastrofin kohdanneeseen rauniokaupunkiin. Bioshock Infinite taas vie pelaajan taivaan tuuliin vedenalaisen maailman sijaan.
Bioshock-peleillä on laaja fanikuntansa, ja isoimmat fanit todennäköisesti pelaavat pelit uudelleen ja uudelleen aika ajoin. Tähän tunnelmalliseen tarinakokonaisuuteen kannattaa ehdottomasti tutustua, jos ei ole aiemmin Rapturen korruptoituneessa maailmassa käynyt.
Parhaimmistoa näistä edustaa Bioshock 1. Kakkonen jätti monet kylmäksi, ja Infinite kohtalaisen hyvin onnistui saamaan trilogian takaisin ruotuun.
Rajamailla!
Borderlands-pelit ovat täynnä pyssyjä. Nämä FPS-hassuttelut sisältävät kirjaimellisesti miljoonia erilaisia aseita. Jokainen ase on satunnaisgeneroitu ammusten määrän, tyypin, latauksen, ulkonäön, erikoisominaisuuksien ja arvojen suhteen. Pelit ovat loottikerääjän unelmafestarit, sillä jokaisen nurkan takana odotta jotain uutta kivaa asetta tai tarviketta, eikä yksikään niistä ole samanlainen. Mukana tietty on myös melko kakkerbergi-aseita, joita voi vaikka sitten pelin sisällä myydä eteenpäin.
Pelit sisältävät myös omintakeisen huumorin ja koko komeus on kuorrutettu Cel- tai Toon-shaderillä, eli sarjakuvamaisella grafiikalla.
Borderlands-pelit ovat hauskaa moninpelinä laajoilla alueilla seikkaillessa, koheltaessa ja loottia keräten. Yksinpelinä pelit toimivat silti vallan hyvin, mutta pelit ovat silti ehdottomasti porukassa paljon hauskempaa.
Henkilökohtaisesti hauskinta Borderlands Legendary Collectionin peleistä on Borderlands 2. Mukana kokoelmalla myös alkuperäinen Borderlands lisukkeineen. Tämä poikkeaa aiemmasta Borderlands Handsome Collectionista, joka sisälsi Borderlands 2 ja Pre-sequel -pelit, mutta ei ensimmäistä osaa.
Äks-KOM-teatteri!
XCOM 2 Collection sisältää sekä XCOM 2 -pelin, että tämän laajahkon XCOM 2: War of the Chosen -DLC-paketin, sekä neljä pienempää DLC-pakettia.
XCOM-pelit ovat vuoropohjaisia strategiapelejä, jossa pelaaja yrittää pelastaa maapalloa muukalaisten hyökkäykseltä. Peliaika koostuu tehtävien suorittamisesta, tukikohdan rakentelusta, resurssien hallinnasta ja maastossa suoritettavien operaatioiden johtamisesta käytössään vain kourallinen sotilaita.
XCOM-peleillä on pitkä historia PC:lle ilmestyneestä vuonna 1994 Ufo: Enemy Unknownista aina War of the Choseniin asti. Jos oikein tarkkoja laseja haluaa käyttää, voi XCOM-pelihistorian taivuttaa jopa vuoteen 1988, jolloin Laser Squad -niminen peli näki päivänvalonsa, tai jopa vuoteen 1984 jolloin Rebelstar Raiders julkaistiin. Kumpainenkin julkaistiin alunperin ZX Spectrumille, sittemmin C64:lle ja niin edelleen.
Kaikkia näitä vanhempia pelejä yhdistää pelien kehittäjä Julian Gollop. XCOM: Enemy Unknown ja XCOM2 -peleissä Gollop ei ollut enää mukana, sillä viimeiseksi UFO/X-COM peliksi Gollopilla jäi X-COM: Apocalypse vuonna 1997.
Tuoreiden XCOM-pelien tekijät kiittelevät menestyksestään tietä näyttänyttä Gollopia. Nykyisin mies puuhastelee hyvin samanlaisilla vesillä kalastelevan Phoenix Point -pelin parissa, josta on kehkeytymässä XCOM:ille kilpailija.
Käännöskukkasia
Bioshock- ja Borderlands-kokoelmat ovat kääntyneet Nintendo Switchille upeasti. Kumpainenkin pyörittää tasaista 30 kuvan ruutunopeutta, eikä dippauksia ruutunopeuksissa ei juurikaan ole nähtävissä.
Yllättävää myös on kuinka hyvin graafisesti pelit pärjäävät vaikkapa PS3- tai XBOX 360 -versioille, eikä kummankaan setin tarvitse kovin paljoa häpeillä PS4- tai Xbox One -versioiden rinnallakaan. Pelit näyttävät ja toimivat uskomattoman hyvin sekä television ruudulta, että kannettavana versiona.
Tässä taas tulee Switchin etu vastaan, joten Switchin pelaajat voivatkin ulkoterdellä myhäillä koronapartaansa pleikkarin ja äksboksin pelaajien hikoillessa takamustaan nappanahkasohvilla jättitelevisionin lämmittäminä.
Bioshock- ja Borderlands-kokoelmia voin suositella varauksetta jopa niille, jotka peleistä omistavat jo muut versiot, sen verran hyvin 2K on nämä laadukkaat pelipaketit Switchille kääntäneet. Kummassakin paketissa on pelattavaa tuntikymmeniksi, joten hieman kovan hintansa puolesta ovat silti Switchillä hankinnan arvoiset.
”Bioshock- ja Borderlands-kokoelmia voin suositella varauksetta jopa niille, jotka peleistä omistavat jo muut versiot”
Käännösrentun ruusu
XCOM 2 on kolmikon yllättäjä, nimittäin se on ehkä tahmeinta paskaa mitä hetkeen olen joutunut sormieni läpi valuttamaan. On kumma, miten vuoropohjaisena toimiva peli grafiikkansa puolesta joutunut näin pahasti höylän alle, ja miten pelimoottori nykii kuin pappatunturi talvipakkasilla.
XCOM 2 on hemmetin hyvä peli. Siinä on sisältöä parhaimmillaan sadoiksi tunneiksi, kaikki elementit tukevat hyvin toisiaan. Kun on kyseistä peliä pelannut millä tahansa muulla laitteella, tulee äitiä ikävä kun XCOM 2:n iskee Switchillä päälle.
Olkoonkin lisää pelattavaa DLC-pakettien muodossa laitettu mukaan, mutta kun ei sitä ensimmäistäkään tehtävää jaksa jatkuvan ruutuparkkinsonin (anteeksi) takia pelata.
Switchin XCOM 2 on se aikuinen tästä porukasta, joka isketään ikisinkkujen ja lasten kanssa samaan pöytään 2K:n hääjuhlissa. Pakko se oli kutsua mukaan, mutta ei sen kanssa oikein aikaa haluaisi viettää.
En tiedä voiko päivityksillä korjata tilannetta yhtään paremmaksi, saati onko 2K:lla moiseen halua. Jos mahdollista niin XCOM 2 kannattaa hankkia itselleen millä tahansa muulla laitteella, on se sen verran hyvä peli. Jos switch on ainoa taloudesta löytyvä pelilaite, on XCOM 2 ihan välttävän ok pelattava, jos ei odota kermaisen sujuvaa pelikakkua, vaan tyytyy pöydälle jääneeseen kuivahtaneeseen känttyyn. Joskus ne kuivat käntytkin voivat olla päivän pelastajat.
”tulee äitiä ikävä kun XCOM 2:n iskee Switchillä päälle”
Summailun Summarum
2K on pinnistellyt lähes maaliin asti Switchin tuoreella pelikokoelmakolmikollaan, mutta kaatuu turvalleen tämän kolmiloikan XCOM 2 hypyllä. Bioshock ja Borderlands -kokoelmia voi varauksetta suositella. XCOM 2:n kanssa kannattanee useampi eri Switch-version video ja päättää sitten, kestääkö pelaamisen ruman ankanpoikasen kaljuuntuvalla serkulla.
