Bloodshot-arvostelu (Blu-ray) – Vin Diesel mumisee nyt sarjakuvasankarina

Kuinka taipuu teatterikorkeakoulun priimuksen ja draamanäyttelijöiden kuninkaan, Vin Dieselin taidot supersankarina? Kannattaako sitä edes selvittää?

Bloodshot on Valiant Comicsin julkaisema ja Kevin VanHookin, Don Perlinin ja Bob Laytonin luoma sankarihahmo, jonka verenkierrossa olevat naniitit tekevät miehestä lähes kuolemattoman supersankarin.

Vin Diesel näki tässä ajatuksessa ja elokuvaamattomassa aihiossa ainekset uuteen nousuun Fast and Furious -sarjan rinnalle, joten mies päätti ryhtyä leffan osarahoittajaksi ja tuottajaksi, palkaten itse itsensä elokuvan päärooliin. No, miksei? Yrittihän Sandra Bullock tätä samaa onnistuneesti Miss Kovis -elokuvissaankin.

Väkevämpää verta

Bloodshot kertoo nuoresta (53-vuotiaasta) jenkkisotilas Ray Garrisonista (Diesel), joka menehtyy pieleen menevässä sotilasoperaatiossa. Pian Rayska herää koomastaan saadakseen kuulla herätetyn henkiin pienien nanoyyttisen voimin, jotka parantavat miehen haavat ja tuovat mukanaan yli-inhimilliset voimat. Ray haluaakin heti kostaa pahiksille, joten tämän henkiin herättäneet tiedemiehet ovat valmiina hyödyntämässä Rayn kostoviettiä. Tässä tarinan alku, antaa leffan yllättää loput.

Ei mikään mestariteos

Vaikka nukahdinkin elokuvaa katsellessa monta kertaa, on pakko todeta, että Bloodshotissa on mielenkiintoinen alkupuolisko. Elokuvan pääjuonenkäänne on sarjakuvaa tuntemattomalle freesi, ja se saa mielenkiinnon pysymään yllä heti alusta asti.

Itse elokuva ei kuitenkaan kokonaisuudessaan ole mikään mestariteos ja jääkin reippaasti Batman-leffojen, DC-elokuvien ja Marvel-saagan varjoon – heittämällä. Hetkensä Bloodshotissa kuitenkin on.

Pahiten allekirjoittanutta kihelmöi Vin Diesel ja tämän röhkimistä muistuttava leukaan ohjattu mumina sekä ne kaksi ilmettä, jotka on nähty jo kahdeksassa, kohta yhdeksässä Furious-leffassa liian monesti. Edes uusi rooli, ei puhalla Diesliin uutta tuulta tai inhimillisyyttä. Hän on se Furious-Dom, vaikka voissa paistaisi.

Ekstroissa vara parempi?

Blu-rayn ekstrat ovat laihoja kuten leffakin. Pari noin kymmenenminuuttista klippiä kertovat elokuvan tuottamisesta ja paneutuvat roolivalintoihin. Mukana ovat tietysti myös poistetut kohtaukset ja vaivaannuttava naurukooste. Näitä kumpaakaan en kaivannut, enkä olisi halunnut nähdä. Onneksi olivat lyhyitä.

Kannattaako katsoa?

Bloodshot on hyvästä alkupuoliskostaan huolimatta keskinkertainen sankarileffa, joka unohtuu yhtä nopeasti kuin sen katsoo. Vaikka tehosteet ovat näyttäviä ja ohjauskin paikoitellen kivaa katseltavaa, on Bloodshot kerran maistettava ihonlämpöinen kahden nakin makkaraperuna-annos eilisellä kananmunalla.