Mainos
Bilbo Reppulin (Martin Freeman), kääpiöiden ja Gandalf-velhon (Ian McKellen) matka jatkuu Hobitti-elokuvasarjan toisessa osassa. Seikkailijat saavat vastaansa tällä kertaa niin jättiläishämähäkit kuin kuuluisan murhanhimoisen lohikäärme Smauginkin. Haltiatkaan eivät ota joukkoa ystävällisesti vastaan, mutta päätyvät kuitenkin auttamaan pulaan joutuneita pikkumiehiä.
Jatko-osat jäävät yleensä ikävästi kesken ja sama kaava toistuu myös tässä elokuvassa. Juuri kun sankarijoukko on vihdoin päässyt asian ytimeen, ovat lopputekstit jo melkein luettavissa. J.R.R. Tolkienin Hobitti – eli sinne ja takaisin -kirjaa on jo aiemmin kritisoitu liian lyhyeksi, kolmioisaisen elokuvasarjan tekemiseen. Kirjan suomennos sisältää vain reilut kolmesataa sivua. Kirjan sisällöstä poikkeavaa, kiinnostavaa täytettä on kuitenkin saatu mukaan niin paljon, että katsoja on jaksanut pysyä kiinni elokuvassa.
Martin Freeman tekee viihdyttävän roolisuorituksen Bilbo Reppulina. Hänen varassaan on koko Reppulin hahmon veikeys ja hobiteille luonteenomaisen toiminnan kuvaaminen. Reppulin kohtaaminen lohikäärmeen kanssa on piristävää katsottavaa. Freeman tekee taidokkaan suorituksen ilmaistessan Reppulin tunteita ja ajatuksenjuoksua ilmeillään ja liikkeillään.
Asenna sinupuna-3D-lasit päähäsi ja ota ennakkomaistiainen leffan 3D-tehosteesta tämän kuvan avulla.
Peter Jackson osaa asiansa J.R.R. Tolkienin luoman maailman kuvaamisessa. Kuvien kauneutta ja tarinan satumaisuutta on vaikea kieltää, mutta jotenkin elokuvasta tulee sellainen olo, että tämä on jo nähty. Todellisille faneille paluu satumaisiin maisemiin ei välttämättä kuitenkaan tunnu tylsältä.
Poikkeamia kirjaan löytyy useita, suurimpina ehkä uudet hahmot. Vaaleatukkainen unelma Legolas (Orlando Bloom) ei ole mukana alkuperäisessä Hobitti-kirjassa, vaan esitellään vasta Taru Sormusten Herrassa. Haltiasoturi ei esiinny elokuvassa kovinkaan imartelevassa roolissa. Legolas muistuttaa enemmänkin itsekästä blondia, jota kääpiöiden ongelmat eivät juurikaan kiinnosta. Toinen merkittävä poikkeus on Lost-tv-sarjasta tutun Evangeline Lillyn näyttelemä Tauriel. Taurielin hahmo on täysin elokuvan käsikirjoittajien luoma ja naishaltian mukaan tuominen elokuvaan on aiheuttanutkin närää fanipiireissä. Lisäyksiin on kuitenkin helppo nähdä syynsä elokuvan tekijöiden kannalta. Romantiikkalla ja kovilla nimillä saadaan aina lisää katsojia. Lisäksi elokuvan tarinan pidentäminen kolmeen osaan takaa paremmat lipputulot.
Ekstroissa päästään katsomaan kulissien taakse. Kuvaustilanteissa eteen tulleet haasteet paljastetaan katsojalle. Kameran takana tapahtuu paljon sellaista, joka ei pääse mukaan valkokankaalle. Peter Jackson vie katsojan mukanaan lisämateriaalissa tutustumaan muun muassa Synkmetsään, järvikaupunkiin ja Laaksoon. Uudessa-Seelannin kuvauspaikat ovat henkeä salpaavia ja katsoja saa taas lisäsyyn odottaa viimeistä elokuvaa.
Mainos