JAA
Maahan hyökkää ulkoavaruudesta ihmiskunnalle entuudestaan tuntematon rotu, joka uhkaa tuhota koko ihmiskunnan ja kansoittaa kotiplaneettamme muurahaisen näköisillä eliöillä. Planeettamme pelastuu taistelun viimeisillä hetkillä rohkean Mazer Rackhamin (Ben Kingsley) ansiosta. Pian käy kuitenkin selväksi, että kyseessä oli vain ensimmäinen hyökkäys laajalle galaksiin levinneeltä rodulta, ja ihmiskunnan tulee valmistautua pahimpaan. Stratego kehittää koulutusohjelman lapsille, jonka tarkoituksena on kouluttaa maapallon fiksuimmista lapsista säälimättömiä kenraaleja ja pilotteja taistelussa tuntematonta uhkaa vastaan.
 
 
Ender's Game perustuu samannimiseen kulttiromaaniin, joka on kirjotettu jo vuonna 1985, eli melkein 30 vuotta sitten. Heti alussa käy selväksi, että kirjan syviä hahmoja ei millään ole saatu tuotua valkokankaalle ja suurin osa kirjan juonesta onkin kylmästi jätetty pois elokuvasta. Enderin sisarusten monimutkaisia maailmanvalloituskuvioita ei käsitellä lainkaan, ja suuresti odottamani taisteluhuonekohtaukset jäävät vain muutamaan kohtuullisen lyhyeen pätkään. Juonta on myös muokattu täyttämään satunnaisen scifi-narkkarin nälkää tuomalla kirjassa vähälle jääviä avaruustaistelukohtauksia turhan suureen rooliin.
 
 
Elokuvaa on vaikea arvostella kirjan lukeneena objektiivisesti, sillä laajemman tarinan tuntevana osaan täyttää avoimet kohdat ja hahmot ovat paremmin taustoitettuja. Katsojakumppanin, joka ei ole kirjaa lukenut, kommenttien perusteella voin kuitenkin vakuuttua siitä, että tarina on tarpeeksi saumaton kokonaisuus leikeltynäkin, jotta tapahtumissa on järkeä.
 
Elokuva olisi kaikesta huolimatta vaatinut noin 30 minuuttia lisää pituutta, jolloin kohtaukset olisi voitu pitää hieman selittävämpinä, eikä niitä olisi tarvinnut tarjoilla sarjatulella katsojan silmille. Elokuvasta ei välity mitenkään se tosiasia, että Ender viettää taistelukoulussa viisi vuotta, eikä lapsista välity väsymys vaikka he ovat taistelleet viikkoja, muutaman tunnin yöunilla ylivertaista muukalaisrotua vastaan.
 
Taistelukohtaukset ja efektit ovat huippuluokkaa ja näyttelijäsuoritukset kautta linjan onnistuneita. Eikä Harrison Ford avaruudessa ole koskaan huono valinta. Elokuva onnistuu kaikista heikkouksistaan huolimatta välittämään kirjan tärkeimmän sanoman – pyhittääkö tarkoitus keinot?