George Miller tuli ja näytti miten tehdään isolla kädellä sellaista toimintataidetta, että kaikki muu 2010-luvun Hollywood-tuotanto muuttuu tuhkaksi.
Fury Road jatkaa Mel Gibsonin tähdittämän Mad Max -trilogian tarinaa, elokuvasarjan neljännessä osassa. Max (Tom Hardy) on vangittuna veripankiksi, mutta onnistuu pakenemaan pahan ikeestä ja lyöttäytymään yhteen aavikoiden kovimman naisen, Furiosan (Charlize Theron) seuraan. Furiosalla on taakkanaan jättimäinen rekka, jonka uumenissa piilottelevat aavikon diktaattorin viisi vaimoa. Kannoillaan Maxilla ja Furiosalla on maantierosvot, jotka haluavat sekä rekan, että vaimot.
Mad Max: Fury Road on George Millerin häkellyttävään mielikuvitukseen perustuva ajoneuvo-oppera, joka ei panosta tarinaan vaan hahmoihin. Tom Hardy ottaa hienosti Gibsonin huopikkaat haltuunsa, vaikka jääkin hahmona tylsäksi. Lähes repliikitön Max toimii statistina Charlize Theronin esittämälle Furiosalle. Leffan pahista esittävä Hugh Keays-Byrne on kulmakarvoineen kerrassaan karmiva, mutta ei yllä läheskään valkokankaiden ikonisimpien pahisten seurueeseen.
Mad Max: Fury Road tekee hienosti kunniaa alkuperäiselle trilogialle olemalla samanhenkinen ja todella omituinen. Elokuvan tehosteet ansaitsevat ehdottomasti papukaijamerkin, sillä kaikki kolarit ja keppistuntit on tehty oikeasti. Tietokonegrafiikka on ainoastaan toiminut taustojen jatkeena ja myrskyjen generoinnissa.
Blu-rayn ekstrat ovat leffan tavoin laatua. Levyltä löytyy kattavasti aineistoa elokuvan tuotannosta, stunttien tekemisestä, ajoneuvoista ja näyttelijöistä. Klippeihin koukuttuu ja katsottavaa on reippaasti yli tunnin verran.
Fury Road ei ole maailman paras leffa, mutta se on yksi tämän vuosikymmenen kovimpia toimintarainoja.