Mainos
Jokavuotinen Call of Duty -perinne jatkuu kasaritunnelmissa, nimihirviöpelillä, Call of Duty: Black Ops Cold War. Onnistutaanko tämän vuotisella tapauksella pääsemään samoihin euforioihin kuin vuoden takaisella Modern Warfarella?

Call of Duty: Black Ops Cold War edustaa sotapelisarjan 23:tta titteliä. Jo vuodesta 2003 alkaen on sota pysynyt arcademaisena ja nopeatempoisena sotahippana. Yksinpelikampanja on eeppistä Hollywoodia huikeilla hetkillä ja moninpeli tuota edellä mainittua hippaa, jossa pelaajaa koukutetaan jatkuvilla palkinnoilla. Sama kaava jatkuu tälläkin kertaa – ja se on hyvä.

Mainos

Kovia jätkiä, kovaksi keitettynä aikakautena

Tarina vie pelaajat 1980-luvun alkupuolelle, Kylmän sodan tantereille. Pelin aikaikkuna ei tosin pysy jatkuvasti kasarilla, vaan myös 1960-luvun puolella poiketaan.

Pelin tarinan huikeimpia hetkiä on alkupuoliskolla Vietnamin sodan aikaan tapahtuva tehtävä, jossa pelaaja astuu paahteisen vietnamin maaperälle, ulos armeijan teltasta. Keltainen aurinko paahtaa, palmut huojuvat ja hiekka pöllyää Huey-helikoptereiden noustessa ilmaan ja liitäessä pelaajan yli. Pian koko komeus saa vielä pari maukkaampaa käännettä, joiden myötä pelaaja on viimeistään myyty uuteen CoD:iin.

Itse tarinassa Blondin kosto (2001), Hall Pass – Lupa rellestää (2011) ja Pimeyden armeija (1992) -elokuvista tuttu Bruce Thomas näyttelee kovaa sotaukko, Adleria, jonka perässä pelaaja pääsee toimimaan Yhdysvaltain korkeimman eliitin erikoissolttuna. Presidentti Ronald Reagan lyö leimat pöytäkirjoihin, jonka myötä maailman turvallisuutta uhkaava terroristi aiotaan saada kiinni johtolankojen selvittämistä kaihtamatta.

Entinen Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri Mihail Gorbatšov syntymäläiskineen on mukana pelissä.

Monta moninpeliä

Moninpelipuoli on aina ollut se juttu, joka pitää CoD-pelit hengissä. Niin tälläkin kertaa. Yksinpelitarina saa homman käyntiin ja fiiliksen kattoon, moninpeleissä grindataan ja levelöidytään kuukausia.

Tarjolla on tuttuun tapaan perinteisiä Team Deadmatch – ja Domination -pelimuotoja yllin kyllin. Näiden lisäksi setistä löytyy uusia VIP Escort – ja Dirty Bomb -tiloja sekä massiivisilla areenoilla tapahtuvia hippoja.

Sitten on erikseen vielä moninpelijohdannainen zombitila, josta löytyy ainakin tätä kirjoittaessa kolme erilaista pelitilaa. Näissä pelaajat ovat tiiminä zombeja vastaan tutussa Black Ops -formaatissa.

Eikä siinä vielä kaikki. Pian peliin mukaan tulee myös uusi Warzone, joka tuo mukanaan Battle Royalen ja muut erikoistilat. Activision on luvannut, että Warzone jatkuu ilmaisena myös Black Ops Cold Warin tapauksessa. Tätä kirjoittaessa Warzone kuitenkin käynnistää Modern Warfaren Warzonen.

Kuten edellä mainittu pelikin, on myös Cold War cross-platform-moninpeli. Eli ei ole väliä pelaatko Pleikkarilla vai PC:llä. Matsit ovat samoja ja ystävät eri alustoilla saumattomasti yhdessä.

MW vai BO?

Kumpi on sitten parempi, viime vuotinen Modern Warfare vai uusi Black Ops? Selkeimmät erot näiden kahden välillä on pelaajien kestävyydessä ja aseissa. Kasarilla ei nähty lämpökiikareita, joten niitä ei ole myöskään Black Opsin kentillä. Black Opsissa hahmoilla on energiapalkki ja parempi kestävyys kuin Modern Warfaren, asteen verran realistisemmilla tantereilla.

On makuasia kummasta pitää enemmän, mutta allekirjoittaneelle Black Ops on pitkästä aikaa maukas ja tuore herkkupala. Modern Warfaresta tähän siirtyy varsin kivuttomasti ja sama tuttu meno jatkuu uusia asioita keräten ja taktiikoita hioen.

Aseiden rakentelu- ja loottipuoli eroaa myös hieman edellisestä. Nyt aseiden levelöinti on hitaampaa eikä niin monipuolista kuin Modern Warfaressa. Esimerkiksi erikoisnahkoja ei voi sekoittaa omiin asemuokkauksiin, vaan niitä on käytettävä sellaisenaan.

Lisäksi pelaajilla on omat villit korttinsa, jotka toimivat ekstraperkkinä tavallisen kolmen perusperkin lisäksi.

Uuden sukupolven tuntuma

Aivan uuden aluevaltauksen Call of Duty Black Ops Cold War tekee PS5:n DualSense-ohjaimella, joka on sitä todellista uuden sukupolven pelielämystä.

Dualsense-ohjain tuo peliin ainutlaatuisen tuntuman, jonka ansiosta jokainen ase tuntuu aidosti oikealta. Liipasintuntuma on esimerkiksi konekivääreissä autenttisen raskas, joka saa pelaajalle sellaisen tunteen, että nyt ollaan oikeasti ison aseen kanssa tekemisissä.

Koko Dualsense-asia on niin huikea kokemus, että se tekee yksinpelikampanjasta elämyksen. Vastaavaan ei siis päästä toistaiseksi millään muulla laitteella.

Moni kytkee kuitenkin DS-tuntuman moninpelissä pois, sillä pelaamisen nopeuteen ja notkeuteen se vaikuttaa juuri sen verran, että kriittiset millisekunnit hävitään, jos pelaaminen alkaa käymään toisilla työstä ja toiset painavat hyperhiirenä menemään, ilman fyysisiä vastuksia.

Niin maukasta, niin kaunista

Kuten arvata saattaa, on Call of Duty Black Ops Cold War helvetin kaunis peli. Etenkin yksinpeli on häikäisenvän ihanaa katseltavaa. Moninpeli on hitusen karsitumpaa, jotta eteneminen olisi vikkelämpää. Kaunista toki sekin.

Peli tukee myös säteenseurantaa. Tällä kertaa ei panosteta realistisiin heijastuksiin vaan niihin kahteen muuhun rtx-tehosteeseen; aitoihin valoihin ja varjoihin.

Valot kimpoavat pinnoista pintoihin, joka lisää realismia. Varjot puolestaan huomaa ulkona paremmin kuin sisällä.

Tässä sisäkuvassa säteenseurannan varjot voi nähdä vain pienissä yksityiskohdissa.

Tässä ulkokuvassa varjojen erot ovat puolestaan paljon selkeämmät. Varjot vievät kuitenkin niin paljon näytönohjaintehoa, että kannattaa todella harkita, pitääkö RTX:n päällä vai ei:

Kannattaako ostaa?

Call of Duty Black Ops Cold War on laadukas sotapelituote, joka tarjoilee odotetusti ison rahan isoa viihdettä. Pelattavaa ja koukutusta on jälleen niin paljon, että rahalle saa takuulla vastinetta. CoD-koukku on taattu, vaikka Modern Warfaren palkintosysteemi olikin hitusen imuisampi kuin Black Ops Cold Warin varsin hitaasti etenevä progressiosysteemi.