Mainos
Noitakuningatar tuo mukanaan seuraavan lihaisan lisäosan Destiny 2:een. Onko tämä täyden pelin hintaa kantava lisäri hintansa väärti? Kannattaako Destiny 2: The Witch Queen -lisärin mukaan lähteä jos MMO-henkinen sci-fi-räiskintä ei ole entuudestaan tuttu?

Destiny 2 -emopeli on useamman vuoden vanha, kuukausimaksuton moninpeliräiskintä. Jos sarja ei ole aiemmin tuttu, kannattaa tarkempi arvostelu ja kuvaus lukea tästä. Tämä arvio pureutuu pelkästään Destiny 2: The Witch Queen -lisäosaan.

Koska kuukausimaksut eivät tuo rahaa Bungielle, mutta serveri- sekä devauskustannukset pitää saada kuitattua, on maksumalli mukautettu maksullisiin lisäosiin, mikromaksujen ja peruspäivitysten ohessa.

Mainos

Ilmaiseksi ladattavasta pääpelistä on pakko mainita, että pelattavaa riittää runsaasti. Jokainen Destiny 2:ta vielä pelaamaton voi testata ilmaiseksikin maistuuko viime vuosien tiukemmilla kontrolleilla varustettu sci-fi-räiskintä vai ei?

Destiny 2:n äskettäin julkaistu current-gen päivitys PS5:lle tarjoaa myös yhden kauneimmista ja sulavimmista pelikokemuksista tällä sukupolvella. Ihan sen tähden kannattaa laittaa linjat kuumiksi.

Kinkkinen arvioitava…

Destiny 2 on aloittelijan painajainen. Vaikka tutoriaali tekee kaiken oikein, on pelimaailma ja alueet pirstoutuneet. Tekemistä ja tutkimista on jokaiseen ilman suuntaan, monella planeetalla ja monien eri tarinoiden seassa niin paljon, että se testaa todella onko tämä scifieepos sellainen, johon haluaa itsensä hukata.

Toisaalta, jos Destiny 2:n on jo yksi omista suosikeista – tai vaikka peliä pelailee ihan kasuaalisti silloin tällöin, on Witch Queen pakko-ostos. Sen tuoma lisäsisältö uusine tarinoineen, luolastoineen, aseineen ja muokattavine ominaisuuksineen on niin lihaisa paketti, että ei ole mitään syytä pelata peliä ilman.

Destiny 2: The Witch Queenin tarina on yksi parhaista, joita Destinyyn on kirjoitettu. Sen tuomat muutokset hahmojen alaluokkiin sekä uudet Glaive-tyypin aseet suorastaan pakottavat ostamaan lisärin.

Destiny 2: The Witch Queen -taistelija miekallaan.

…kinkkisessä tilanteessa

Noitakuningatar julkaistiin samaan aikaan kun Venäjä aloitti sotatoimet Ukrainassa. Henkilökohtaisesti ajoitus ei olisi voinut olla huonompi. Ajatukseni pyörivät koko ajan Ukrainan ympärillä, huoli maailman tilasta kasvoi päivä päivältä, joten räiskintäpelien pelaaminen oli itselle viimeinen mielenkiinnon kohde. Tästä syystä arvostelu saapuu vasta nyt – ja silti pitää todeta, että en varmasti saanut tästä sitä kaikkea irti, jonka lisäri ansaitsisi.

Toiset kysyivät kuinka Unkarin ja Venäjän sota muka pelaamiseeni vaikuttaa. Tuttujen ja tuntemattomien kohtalo Ukrainassassa ja Baltian maissa todellakin vei oman peli-innon täysin. Tämän jälkeen olenkin joutunut omalla kohdalla toteamaan, että oma empatiakykyni on tällä hetkellä sen verran pitkälle viritetty, että ohjain on jäänyt pöydälle miltei kokonaan.

Destiny 2: The Witch Queen -lisäosan asekantaa.

Kannattaako siis investointi?

Jos olet jo uppoutunut Destiny 2:n syövereihin ja olet ostanut tämän lisärin jo, lienee se epäilemättä sinustakin parasta, mitä Destiny 2 ansaitsee. Jos jaksat aloittaa uuden seikkailun ja hyväksyt, että lisäosan pääsisältöön pääsee käsiksi vasta kun olet tutustunut Destiny 2:n maailmaan kunnolla ja upottanut siihen rutkasti tunteja, on silti vastaus ehdottomasti.

Jos taas peliaikasi on kortilla, testaa ensin ilmaista pääpeliä. Tutustu siihen rauhassa ja osta lisäri kun se on alennuksessa.

Pääpeli ja aiemmat lisärit sisältöineen pitävät sinut kiireisenä jos niikseen haluat. Noitakuningattaren luo ole oikeasti kiire, vaikka muut pelialueet ovatkin enimmäkseen tyhjinä tällä hetkellä.

Mainos
ARVOSTELUN YLEISNÄKYMÄ
Destiny 2: The Witch Queen
95 %
Edellinen artikkeliMitä kävi 1980-luvun ikonisille autoille kuten KITT:lle, A-Teamin pakulle ja Dukes of Hazardin General Lee:lle?
Seuraava artikkeliNäin muusikko Anssi Kela teki Pontiacistaan Ritari Ässän K.I.T.T.-auton
Each person who ever was or is or will be has a song. It isn't a song that anybody else wrote. It has its own melody, it has its own words. Very few people get to sing their song. Most of us fear that we cannot do it justice with our voices, or that our words are too foolish or too honest, or too odd. So people live their song instead.