Mainos
Green Hell ei kerro Nordschleifen moottoriradasta, vaan vie pelaajan selviytymään ja turhautumaan vaaralliseen viidakkon.

Creepy Jar -peliyhtiötä ei välttämättä moni tiedä, mutta tekijät yhtiön takana eivät ole eilisen teeren poikia. Varsovalainen Creepy Jar perustettiin vahvalta pohjalta ja porukkaan kuuluu mm. Techlandin (Dying Light, Dead Island, Call Of Juarez) ja Flying Wild Hogin (Shadow Warrior, The Witcher 2) raudanlujia osaajia. Kaverukset päättivät perustaa selviytymissimulaattori-indieyhtiön vain ja ainoastaan tältä saralta. Nyt uuden studion ensimmäinen peli, Green Hell puristettiin ulos Early Accass -versiona.

Mainos

Pelissä sankarin täytyy selvitä tiheässä Amazonin (ei se verkkokauppa) viidakossa taistellen miljoonia itikoita ja suolistoperäisiä matoja vastaan. Ne tuntuvatkin pelin tässä kehitysvaiheessa olevan se suola, joka toivottavasti korjataan hyvin pian, sillä nämä ihmisen loiskaverit tappavat selviytyjän nopeammin kuin Kokoomus vie työttömyysrahasi. Peliä pelataan yksinpelinä ja silmistä kuvattuna. Hakataan puita ja kiviä, jotta saadaan tehtyä työkaluja ja niin edelleen, ja niin edelleen ja edelleen. Konsepti on tuttu selviytymispelikaava.

Ei kaikkea herkkua kerralla

Pelistä löytyy tarinamoodi, mitä ei vielä innokkaat survivörit pääse pelaamaan, koska peli ei ole lähelläkään valmis. Ainoa pelattava tila on Survivor-tila, jota ei tarina pääse pilaamaan.

Graafisesti toisinaan ihan näyttäväkin

Green Hell näyttää ihan kivalta, mutta ei missään nimessä ole graafisesti jumalainen vaan nojautuu enemmänkin Dead Island -tyyliseen, värikkääseen ulkoasuun. Tämä ei tietenkään ole huono asia, mutta graafinen ilme on hieman vanhentunut kuitenkin.

Peli pyörii keskinkertaisesti ja ruudunpäivitys heittelee välillä kuin apinat paskaa. Muistutetaan kuitenkin vielä, että peli on aikaisessa kehitysvaiheessa.

Luonto käy nahalle

Vihreä hemmetti on myös hemmetin vaikea, eli jos haluat todellista selviytymishaastetta, löydät sitä tästä pelistä.

Viidakossa muutaman metrin juoksentelu voi jo aiheuttaa useita moskiittojen puremia. Samalla voi saada napattua vielä peräsuolimadonkin, joka syö sankarin ravinteita kuin hullu puur… okei. Esimerkit saa jo riittää.

Inhat iilimadot rakastavat sinua

Craftaaminen tuttua muista peleistä

Materiaalien kerääminen ja tavaroiden valmistaminen on täysin pöllitty Endnight Gamesin, The Forest -pelistä, mutta miinuksena on se, että se on tehty vieläkin huonommin ja kankeammin.

Kalkkarokärmeksen purukaluston vastaanottamisen jälkeen tulee aika helvetillinen kiire löytää parannuskeinot, joita pitää ensin tarkastella vihkosesta, ja sen jälkeen etsiä kuvaa muistuttava kasvi ja valmistaa siitä rohtoa. Tähän aika ei riitä, ellei omista Hannu Hanhen geenejä. Henki lähtee – varmasti. Siksi repussa pitääkin olla koko ajan kaikki mahdolliset rasvat ja laastarit.

Viidakossa asuu myös alkuperäisväkeä, jotka eivät pelaajaa avokäsin vastaanota vaan keihäät ja nuolet lentävät välittömästi. Kohtaaminen on ainakin alussa varma tapa päästä hengestään. Kuolema siis vaanii saniaisten kätköissä jatkuvasti.

Tätä näkee usein

Pantenolia peppuun

Itsensä paikkaaminen on tehty hyvin ja haastavasti. Nappia painamalla voi tarkastella raajojen kuntoa ja sitä mukaan läiskiä Bepanthenia sen vaatimiin koloihin ja väleihin. Ja kun olet saanut fyysiset vammat hoidettua on pelissä vielä järkimittarikin.

Pelaajan täytyy pysyä järjissään tai muuten erittäin kuumoittelevat äänet valtaavat mielen ja hallusinaatiot pitävät tiukassa syleilyssä, kunnes pelaaja käpertyy sikiöasentoon äitiä itkien. Tämä mekaniikka luo lisää vaikeustasoa peliin. Se on ihan tervetullut lisä, jonkalaista ei hirveästi peleistä nykypäivänä enää löydä. Pelaajan ranteesta löytyvästä älykellosta voi seurailla terveys- ja ravinnetasoja sekä suunnistaa kompassin avulla.

Potentiaalinen, mutta keskeneräinen

Green Hellissä on potentiaalia, mutta tällähetkellä neuvoisin odottamaan, että peli kehittyy. Green Hell on vielä niin rikki ja buginen, että suosittelenkin siirtymään luonnopuistoon puukon ja jodioidun suolan kera, jos selviytyminen kiinnostaa.

Pidetään peukkuja, toivotaan parasta ja pelätään pahinta, sillä tästä pelistä voi vielä tulla jopa yksi vuoden – mikä vuosi se sitten ikinä onkaan – parhaista ja vaikeista selviytymissimulaattoreista, tai sitten hommasta tulee lättänä kuin Railin permanentti kaatosateessa.