Tositapahtumiin perustuva tarina paljastaa NASA:n ällistyttävän avaruustekniikan kehittämisen taustoja, afroamerikkalaisten naisten näkökulmasta.

Kolme superälykästä afronaista oli merkittävässä roolissa 1960-luvun NASA:n kulisseissa, kun Yhdysvallat yritti kilpailla Neuvostoliiton kanssa siitä, kuka saa ensimmäisenä ihmisen avaruuteen. Venäläiset voittivat, mutta amerikkalaiset tekivät kaikkensa saadakseen miehen Kuuhun.

Värilliset naiset joutuivat kokemaan rasismin rehoittaessa kylmää kohtelua NASA:n armottomassa työyhteisössä, mutta periksiantamattomuus palkittiin lopulta.

Suurin pettymys Hidden Figures -elokuvassa ei ole itse tarina, vaan se miten se on meille myyty. Hidden Figures perustuu tositapahtumiin nimittäin vain löyhästi, kaikki muu on keksittyä draamaa.

[spoiler title=’Spoileri’ style=’yellow’ collapse_link=’true’]Esimerkiksi kuuluisaa vessamaratonia ei oikeasti tapahtunut tässä mittakaavassa, eikä edes samalle henkilölle. NASA:n johtohahmot eivät oikeasti olleet missään tekemisissä naissankareiden kanssa, eikä ilmapiiri ollut niin vihamielinen todellisuudessa kuin elokuva alleviivaa.[/spoiler]

Elokuvan tarina on fiktiosta huolimatta kiehtova ja erittäin inspiroiva. Se myös kuvaa hienosti 60-lukua ja kylmää asennetta ihonvärin vuoksi.

Väreillä leikitään elokuvassa muutenkin. NASA:n toimisto on sinisen kylmä, officet ja naisten kodit keltaisen lämpimiä. Ohjaustyö, lavasteet ja kuvaus on maukasta.

4K-version kuva on luonnollisesti pullollaan yksityiskohtia. Esineitä ja lavasteita ahmii silmillään herkeämättä. HDR-värit tekevät katsomisesta kuitenkin pikseleitäkin makiaisemman. Parhaan elämyksen saa katsomalla joko todella suurelta kankaalta tai metrin päästä töllöstä.

Äänisuunnittelu on virheetöntä. Tunkkainen toimistomiljöö kuulostaa juuri niin hapettomalta kuin se näyttää. Avaruusrakettien äänet puolestaan heiluttelevat verhoja subbarin puhaltaessa ilmaa ulos onkaloistaan. Tekninen laatu on moiteetonta.

Hidden Figures on innoittava tarina, joka pitää otteessaan. Löyhä faktapohja vie kuitenkin osan elämyksestä, sillä nyt pelissä on liikaa Hollywoodin värikynää.