Supermassive Games julkaisi vuonna 2015 Until Dawn -kauhupelin ja reilun vuoden päästä päivänvalonsa näki Until Dawn: Rush of Blood -virtuaaliammuskelu. Näistä ensimmäinen kahmasi BAFTAN Original Property -pokaalin. Jossakin oli nyt onnistuttu ja yksi näistä aspekteista on tunnelma. Tämä välittyy myös muutama päivä sitten julkaistuun, ainoastaan PS4:n virtuaalipotalle valmistettuun The Inpatient -kauhupeliin.

The Inpatient -kauhustelu sijoittuu kultaiselle 1950-luvulle, 60 vuotta ennen Until Dawnin tapahtumia ja temmellyskenttänä toimii salaperäinen Blackwoodin parantola. Pelaaja herää pakkohoidosta muistinsa menettäneenä, hämmentyneenä ja pää täynnä kysymyksiä joista yksi ylitse muiden: miten täältä pääsee pois?

Minkä polun valitset?

Hoito alkaa pelaajan sukupuolen valinnalla. Siitä sairaalavisiitti etenee pelaajan omien valintojen kautta, lähinnä vastaamalla muiden hahmojen esittämiin kysymyksiin, joko aidosti tai “sarkastiseen” malliin valitsemalla kahdesta projektoiduista vastausvaihtoehdosta, jotka kysyjän pään molemmille puolille ilmestyvät. Muistikatkoksia ratkotaan erilaisten esineiden aiheuttamien takaumien avulla, jotka avaavat parantolan suurta mysteeriä. Polkuja pelin etenemiselle on siis useita ja pelistä kaiken irti repivälle luvassa on alkutrailerin katsominen useampaan otteeseen.

Vaihtoehdoilla ei mässäillä

Pyörii liukkaasti ja näyttää kauniilta

The Inpatient on kaunista katseltavaa ja rullaa mukisematta ilman ongelmia. Tunnelma ja loistava äänimaailma lisäävät soppaan viimeistellyn aroman ja koko homma tuntuu kokonaiselta – joskin lyhyehköltä. Pelin pelaa läpi noin kahdessa tunnissa. Se on ihan kivaa viihdykettä molemmille tunneille ja haarautuvan juonen takia sitä pelaa toisenkin kerran.

Ohjaimina voi pelaaja käyttää perinteistä Dualshock-ohjainta, mutta kahdella MOVE-ohjaimella pelistä saa vielä enemmän irti – koska onhan se hauskaa viskoa esineitä pitkin maastoa ja paukuttaa nyrkeillä suljetun huoneen metalliovia samalla itkien vuolaasti omaa kohtaloaan.

MOVE-ohjaimet myös tärähtävät pelaajan käsien osuessa esineisiin ja esteisiin, mikä luo todella hyytävän vaikutelman. Äänenvoimakkuus käyttäytyy luonnollisesti pelaajan ja äänilähteen välillä. Mitä lähempänä ääntä, sen selkeämmin sen kuulee.

Matkalla paratiisiin

Lyhyt kesto ja pelaamisen haastamattomuus syö pisteitä

The Inpatient, tarinakerrollinen virtuaalikauhupeli on enemmänkin kokemus kuin peli. Se ei haittaa heitä, ketkä haluavat annoksen väristyksiä selkäpiihin ilman pelkoa vaikeista loppuvastuksista ja äkkikuolemista. Itse odottaisin The Inpatient -elämyksen hankinnan kanssa kuitenkin alennusmyyntejä.

“Hulluutta on se, että tekee samat asiat uudelleen ja uudelleen ja odottaa eri tuloksia.”
-Albert Einstein