Tositarinoihin perustuvilla leffoilla on yksi lyömätön etu puolellaan: niiden tarinat eivät tunnu lähtökohtaisesti huonolta käsikirjoituksen osalta, sillä melkein kaikenhan voi antaa anteeksi jo sillä, että niin kai kävi oikeastikin. Hyväkään tarina ei kuitenkaan vielä tarkoita hyvää elokuvaa.

Lion on toista maata. Paitsi että sen tarina on jo lähtökohtaisesti uskomaton ja koskettava, elokuva on onnistunut taltioimaan tämän tositapahtumiin perustuvan kokemuksen elokuvamuotoon loistavasti.

Intialainen pikkupoika Saroo on hyvin köyhästä perheestä. Hän leikkii ja siinä ohessa työskentelee isoveljensä Guddun kanssa äitinsä apuna. Äiti ei osaa edes lukea ja nelilapsisen perheen elämä on hyvin vaatimatonta.

Eräänä päivänä esiteini-ikäinen Guddu lähtee yötöihin ja Saroo haluaa mukaan. Pari päivää myöhemmin hän on taivaltanut junalla toista tuhatta kilometriä vailla rahaa, ruokaa tai vettä, ja ilman isoveljeään. Saroo on iältään ehkä viiden tai kuuden, eikä hän osaa Kalkutassa puhuttavaa bengalia. Mitä on tapahtunut ja miten tästä kaikesta voi selvitä hengissä?

Alkaa uskomattomalta tuntuva selviytymistarina, jolle kuitenkin on luvassa onnellinen käänne. Saroo nimittäin adoptoidaan Australiaan, josta tuleekin hänen uusi kotinsa uusien vanhempien suojassa. Lion-elokuvan tarina ei kuitenkaan pääty tähän.

Saroon hurja tarina kääntyi kirjaksi ja myöhemmin siitä elokuvaksi. Se on vaikuttavan liikuttava ja tunteellinen pätkä, jossa synkältä ja karulta vaikuttava tarina saa kuitenkin onnellisuuden raamit ympärilleen.

Siinä missä nuorta Saroota tulkitsee ilmeikkäästi tuntematon Sunny Pawar, esittää aikuista Saroota vakuuttavasti muun muuassa Slummien miljonääri -elokuvasta ja Newsroom-sarjasta tuttu Dev Patel. Saroon tunteikasta tyttöystävää tulkitseva Rooney Mara jää lähes varjoon, vaikka hyvin hänkin hommansa hoitaa.

Pienemmässä, mutta sitäkin merkittävämmässä roolissa Saroon uutena äitinä nähdään Nicole Kidman, joka hoitaa tonttinsa veteraanin elkein. Tulkinta on liikuttavaa.

Ei käy kiistäminen, etteikö Lionin tarina olisi toisaalta surumielinen ja toisaalta hyvinkin toiveikas. Jopa kaltaiseni kyynikko sai roskan silmään elokuvaa katsoessa, sillä se herättää paljon ajatuksia paitsi Intian kurjista olosuhteista, myös niin monien ihmisten hyväsydämisyydestä. Ennen kaikkea Lion on voimakas tarina perheistä, tunteista ja ihmissuhteista. En tiedä olenko koskaan ennen minkään muun elokuvan kohdalla ajatellut niin paljon omaa perhettäni kuin Lionin nähtyäni.

Jos elokuva saa herkistymään, on se selvästi tehnyt paljon oikein. Eikä tämä suinkaan ole Lionin ainoa saavutus. Kaunis kuvaus, upea musiikki ja taitavat näyttelijät ovat kaikki ansainneet kehunsa. Lion ei suotta ollut useammankin Oscar-pystin ehdokas. Yksinkertaisesti sanoen erinomainen elokuva.

Blu-rayn bonuksena nähdään lyhyitä haastatteluita niin itse oikean Saroon kommentteina kuin myös elokuvantekijöiltä. Näissä ei kuitenkaan valitettavasti ovat suomenkielistä tekstitystä.