Kummituskauhuoelokuvat ovat kuin pakastepizza: ne voivat olla joko todella herkullisia tai maistua siltä, että joku on unohtanut ne mikroaaltouuniin kahdeksi tunniksi.
Kun yhdistetään kummitustalo, pimeät käytävät ja pahaenteinen tunnelma, potentiaali on huikea. Valitettavasti tämä ei aina riitä. Tässä artikkelissa esittelemme viisi kauhutapausta, joiden paikka olisi kauhukartanon kellarissa.
The Haunted Mansion (2003)
Aloitamme listamme vuoden 2003 elokuvalla The Haunted Mansion, jossa Eddie Murphy esittää kiinteistövälittäjää, joka perheineen päätyy kummitustaloon. Vaikka elokuvalla oli potentiaalia yhdistää huumoria ja kauhua, lopputulos oli enemmän naurettava kuin pelottava. Erityisesti erikoistehosteet näyttivät siltä kuin ne olisivat jääneet 1990-luvun alkuun, ja huumori oli enemmän kiusallista kuin hauskaa.
House of the Dead (2003)
Vuonna 2003 julkaistu House of the Dead on elokuva, joka saa katsojan pohtimaan, miksi he ylipäätään istuivat alas katsomaan sitä. Perustuen samannimiseen videopeliin, elokuvassa ryhmä nuoria suuntaa saarelle, jossa zombit odottavat nälkäisinä. Juoni on ohut kuin paperi, hahmot ovat kliseisiä, ja toimintakohtaukset ovat enemmän koomisia kuin jännittäviä.
The Haunting (1999)
The Haunting vuodelta 1999 on moderni versio Shirley Jacksonin samannimisestä romaanista. Elokuvassa joukko ihmisiä kutsutaan tutkimaan vanhaa kartanoa, jossa tapahtuu outoja ilmiöitä. Vaikka elokuvan tähtikaarti, kuten Liam Neeson ja Catherine Zeta-Jones, antoi toivoa, lopputulos oli pettymys. Erikoistehosteet olivat liioiteltuja, ja pelottelutuntuma jäi puuttumaan.
The Haunting of Molly Hartley (2008)
Vuoden 2008 elokuva The Haunting of Molly Hartley kertoo nuoresta tytöstä, joka kokee outoja tapahtumia siirryttyään uuteen kouluun. Elokuvan alku lupasi mielenkiintoista yliluonnollista jännitystä, mutta nopeasti kävi ilmi, että juoni oli kliseinen ja ennakoitavissa. Hahmojen syvyyden puute ja heikko käsikirjoitus tekivät elokuvasta enemmän tylsän kuin pelottavan.
The Haunting in Connecticut (2009)
The Haunting in Connecticut vuodelta 2009 perustuu väitetysti tositapahtumiin ja kertoo perheestä, joka muuttaa taloon lähelle syöpäsairaalaa. Elokuvan alkuasetelma oli lupaava, mutta toteutus jätti paljon toivomisen varaa. Pelottelut olivat ennalta-arvattavia, ja hahmojen reaktiot olivat epäuskottavia. Vaikka elokuvassa oli muutama tehokas hetki, kokonaisuudessaan se ei onnistunut täyttämään kauhuelokuvan odotuksia.
Entäpä muutama hyvä?
Onneksi on olemassa myös ihan katsottavia kauhutapauksia. Ohessa viisi suositusta, jotka kannattaa väijyä kauhun nälkään.
The Invisible Man (2020)
Leigh Whannellin ohjaama elokuva modernisoi H.G. Wellsin klassikon tehokkaasti yhdistämällä ahdistavan vainoharhaisuuden ja teknologian. Elisabeth Mossin vahva roolisuoritus ja taitavasti rakennettu jännitys tekevät tästä elokuvasta huomionarvoisen.
Saint Maud (2020)
Rose Glassin esikoisohjaus tutkii uskonnollista fanaattisuutta ja mielenterveyttä vähäeleisesti mutta vaikuttavasti. Elokuva rakentaa hitaasti kasvavaa kauhua ja tarjoaa lopussa mieleenpainuvan käänteen.
His House (2020)
Remi Weekesin ohjaama tarina pakolaispariskunnasta, joka kamppailee sekä traumojen että yliluonnollisten voimien kanssa, yhdistää tehokkaasti sosiaalista kommentaaria ja perinteistä kummitustalokauhua. Omaleimainen lähestymistapa tekee siitä raikkaan lisän lajityyppiin.
The Night House (2021)
David Brucknerin ohjaama psykologinen kauhu tarjoaa oivaltavan käsikirjoituksen ja vahvan visuaalisen ilmeen. Rebecca Hallin roolisuoritus leskenä, joka kohtaa miehensä salaisuudet, kannattelee elokuvaa ja lisää sen monitasoisuutta.
X (2022)
Ti Westin slasher, joka sijoittuu 1970-luvun Teksasiin, onnistuu olemaan yhtä aikaa tyylitietoinen pastissi ja omaperäinen kauhutarina. Elokuvan tapa käsitellä ikääntymistä ja seksuaalisuutta on mielenkiintoinen ja poikkeaa slasher-genren perinteistä.
