Ohjaaja Panos Cosmatos ei lapsena saanut ostaa tai katsoa 1980-luvun Heavy Metal – tai He-Man-aineistoa. Nyt hän kompensoi tätä aikuisiällä tekemällä kasari”pornoa” kaikilla mausteilla.

Mandy-elokuva kertoo noin 15–20-minuuttia kestävän tarinan kahdessa tunnissa. Elokuvassa Nicholas Cage esittää metsurimiestä, Rediä, jonka vaimo Mandy kaapataan ja tapetaan pahan kultin toimesta. Metsuri flippaa ja päättää kostaa tappamalla jokaisen uskonkultin jäsenen sekä huumeista seonneen moottoriajoneuvojengin.

Pitäiskö laittaa kaikki kasarijutut yhteen?

Mandy sekoittaa kaiken kasariestetiikan yhteen elokuvaan. Visuaalisuus varastaa eniten Heavy Metal -lehdistä, mutta myös yleisesti kasarityyleistä ja -taiteesta. Muun muassa lopussa käytettävä ase on viittaus kasarimetallibändi Celtic Frostin logoon.

Elokuva etenee verkkaisesti kuin eläkeläinen Toyota Tercelillään moottoritien kiihdytysrampilla. Katsojan annetaan tuijotella purppuran värisiä asioita, tummia silmiä ja rujoja kasvoja rauhassa. Leffassa myös tapetaan ja silvotaan, muttei mielin määrin tai kohtuuttomasti. Jopa uusin Predator saattaa olla lopulta verisempi.

Pahis vie huomion

Nicholas Cage on roolissaan lopulta varsin tyypillinen ja ennalta-arvattava. Hän vetää asemansa kuitenkin uskottavasti ja onnistuneesti. Ei sentään uransa vaikuttavimmin, kuten monessa yhteydessä on mainostettu.

Elokuvan antagonistia, Jeremiah Sandia esittävä brittinäyttelijä Linus Roache pistää itsensä ja karvapippelinsä likoon likaisemmin. Mies tulee liian lähelle kameraa ja tunkeutuu ahdistavasti katsojan henkilökohtaiseen tilaan. Roolista ja tämän kultista tulee vahvasti mieleen Far Cry 5 -pelin pahisklaani, mutta Jeremiah on oikeasti saanut innoituksensa kulttimies Charles Mansonista.

Taide jatkuu BD-ekstroissakin

Mandyn Blu-ray-version bonuspuolelta löytyy poistettuja kohtauksia – jos elokluvan pitkäpiimäisyydestä jäi vielä jotain kaipaamaan – sekä 20-minuuttinen making of -kooste. Kooste on toteutettu erikoisesti lähes pelkästään still-kuvia käyttämällä, joka tukee elokuvan epätavallista taiteen tyyliä.

Onko se viiden tähden viihdettä?

Toisten mielestä on, omasta mielestäni ei. Mandy on taide-elokuva Hevay Metal -sarjakuvien, Hellraiserin, He-Manin ja kasariestetiikan ystäville. Toimintaleffana se on pitkäpiimäinen, taide-elokuvana näyttävä, mutta viihteenä varsin tylsä. Vaikka miten arvostaisi elokuvan tyyliä, on vain pakkojen pakko todeta, että Mandy on leffana hyvinkin kertakäyttöinen taideteos. Se kuitenkin jäänee jonkinlaisena ikonina elämään kasarifanien kerhoihin, sillä vastaavia leffoja ei liiaksi ole markkinoilla.