Mainos
Marvel’s Guardians of the Galaxy on toimintapeliksi naamioitunut seikkailupeli, joka tuo rakastetun antisankariporukan ohjaimin ohjastettavaksi. Oletko valmis rickrollaukseen?

Marvel’s Guardians of the Galaxy on Eidos-Montréalin kehittämä ja Square Enixin julkaisema peli, joka perustuu samannimiseen Marvelin sarjakuvasupersankariporukkaan.

Suuren yleisön tuntemaksi porukka tuli viimeistään Marvel Cinematic Universeen kuuluvan Guardians of the Galaxy (2014) -elokuvan myötä.

Mainos

Sarjakuvissa Star-Lord, Rocket, Drax, Gamorra ja Groot Guardiansit esiintyivät ensimmäisen kerran Annihilation Conquestin numerossa 6 huhtikuussa 2008. Ensimmäisen kerran Guardians of the Galaxy -nimeä kantava porukka nähtiin jo vuonna 1969, joilloin MCU:stakin tuttuja tiimiläisiä ei vielä nähty.

Marvel’s Guardians of the Galaxy -peli kuin elokuvat

Eidos-Montréalin Marvel’s Guardians of the Galaxy ottaa tyylinsä sekä MCU:n elokuvista, että Marvelin 2008 alkunsa saaneesta tiimistä, tehden silti hahmoista ja niiden historiastaan omanlaisiaan. Esimerkiksi Peter Quillin Star-Lord -nimen alkuperä pelissä on Peter ”Star-Lord” Quillin nuorena kuuntelemasta Star-Lord-metallibändistä pöllitty.

Eidos-Montréal vie alkuperän jopa niin pitkälle, että kehitti ja levytti albumillisen Star-Lord-bändin musiikkia peliä varten. Musiikkia voi kuunnella Guardians of the Galaxyn Milano-avaruusaluksen kasettisoittimelta. Peli sisältää myös hittejä männävuosilta Final Countdownin, WHAM’n Wake Me Up Before You Go-Go:n ja Rick Astleyn meemiksi muodostuneen biisin hengessä.

Eidos-Montréalin Marvel’s Guardians of the Galaxy:n tiimissä on paljon tuttua, jos on katsonut Marvelin samaa nimeä kantavan elokuvan. Eroavaisuuksia on myöskin runsaasti.

Elokuvasta pitäneen pelaajan ei siis kannata ajatella hyppäävänsä saman porukan kelkkaan, vaan tavallaan rinnakkaistodellisuuden versioon kyseisestä tiimistä. Esimerkiksi Peter Quill ei kuolaa galaksin tappavimman naisen, Gamoran, perään ollenkaan.

Sarjakuvia, elokuvia ja peliä yhdistää se, että jokainen Guardiansin jäsen on kokenut menetyksen, ja muodostavat nyt tiimin, josta on hitaasti lämpenevä perhe. Tämä toisistaan välittävä, mutta myöskin riitelevä perheentapainen on Eidos-Montréalin tarinassa isossa keskiössä.

Once upon a time, in knowhere…

Marvel’s Guardians of the Galaxy neppailee itsensä sisään laittomasti Nova Corpsin sulkemalle alueelle. Alueella he löytävät jotain, mikä olisi ollut parempi jättää niille sijoilleen. Löytö aiheuttaa tapahtumaketjun, joka uhkaa pian koko galaksia. Itsetituleerattuina galaksin vartijoina heillä on siis edessään iso kakku. Ehkä liiankin iso.

Marvel's Guardians of the Galaxy -pelikuvaa.

”Point and click” onkin nyt ”Walk, talk and shoot”

Marvel’s Guardians of the Galaxy on kolmannen persoonan tiimipohjainen yksinpeli, jossa pelaaja ohjastaa Guardiansien Star-Lordia.

Pelaaja voi taistelun timmellyksessä, tai maastossa seikkaillessaan käskyttää tiimiläisiään toteuttamaan itseään erikoistaidoillaan. Muuten tiimiläiset tekevät mitä lystää, mikä suurimman osan ajasta on ihan hyvä juttu.

Hahmoilla on omat persoonansa, ja se heijastuu myös heidän taistelutapoihinsa. Esimerkiksi Drax the Destroyer väkivahvana soturina ottaa yhteen usein liian monen vihollisen kanssa yhtä aikaa.

”Pelissä on enemmän seikkailupelin aineksia, kuin toimintapelin”

Suurin osa pelin ajasta menee tiimiläisten kanssa jutellen, tai heidän kepeää sanailuaan kuunnellen. Milano-aluksella aikaa viettäessä tiimiläiset touhuavat omiaan, ja Star-Lord voi käydä heitä jututtamassa.

Pelissä on enemmän seikkailupelin aineksia, kuin toimintapelin. Kentät ovat pääosin suoraviivaisia, mutta eivät tunnu putkijuoksulta. Reitiltä voi poiketa välillä, jos haluaa etsiä salaisuuksia, kuten uusia kledjuja, lisää valuuttaa päivityksiin, tai reliikkejä jotka avaavat uusia keskustelusessioita.

Pelissä on kevyitä puzzleosuuksia, joissa hyödynnetään joko Star-Lordin aseistusta, tai tiimiläisten erikoistaitoja. Ratkaisut eivät päätä juuri vaivaa, ja meno on sutjakkaasti etenevää.

Taisteluissa on vahvaa ”silmät kiinni ja sinnepäin” -meininkiä. Guardiansit eivät juuri hienovaraisuudella prameile, vaan ampuvat ensin, kysyvät vasta sitten.

Pelin loppuvaiheilla meinaa sormet loppua kesken, kun eri nappien kombinaatioita pitää viljellä tiimiläisten taitojen hyväksikäyttöä varten, samalla liikkuen kuin rasvattu salami pitkin vihollisia vilisevää ympäristöä. Pääasiassa taisteluissa on hyvä meininki. Kuolema yllättää välillä, mutta siitä ei rankaista pahasti, vaan pelaaja pääsee jatkamaan yleensä suoraan taistelun alusta.

Lento-osuudet tuntuvat olevan pelin heikoin osa, vaikkakin ovat sopivan näyttäviä. Milanoa ei ole maailman helpoin ohjastaa, ja viholliset yleensä viuhuvat täydet 360 astetta joka suunnalta.

Milanossa ei ole kuin yksi ase, ja sekin ylikuumenee. Ylikuumeneminen tuntuu lähinnä tarpeettomalta lisäykseltä, mutta kaipa silläkin vähän jotain taktisuutta on saatu peliin.

Kiva että pelissä pääsee lentämään Milanolla, harmi että nämä pari harvaa kertaa tuntuvat lähinnä puolitiehen jääneeltä kikkailulta.

Guardians of the Galaxy heittää pelaajalle parissa kohtaa valintoja kahdesta tai kolmesta vaihtoehdosta. Valinta vaikuttaa kevyesti tarinan etenemiseen, siltikin lähinnä vain sävyerojen puolesta. Pelaaja voi myös kutsua Huddlemittarin täytyttyä tiimin koolle kesken taistelun, joka katkaisee muutene menevän flown taistelussa.

Tiimitapaamisessa Star-Lordin pitää kuunnella tiimiläisten kommentit taistelusta, ja niiden perusteella valikoida kahdesta tsemppipuheesta. Oikealla puheella kaikki saavat buustia, väärällä vain Star-Lord. Mekanismi on hassu, mutta tarpeettomasti katkaisee muuten niin hyvän höntyilyn.

Bonuksena pläjähtää myös taustalle jokin hittibiisi, esim. Bobby McFerrinin Don’t Worry Be Happy, joka tuo oman hupaisan lisänsä älyvapaaseen räiskintäsessioon. Harmillisesti biisistä ei ehdi useinkaan kuulemaan kuin alkutahdit, kun taistelu on jo ohi.

Tihrustamalla upea

Grafiikat Guardians of The Galaxyssa PS5:lla ovat ylempää keskiluokkaa tai alempaa yläluokkaa. Miljööt ovat designiltaan mielenkiintoisia ja maisemat välillä todella upean kekseliäitä. Vihollisdesign on alkujaan vaihtelevaa ja toimivaa, mutta pelin edetessä alkaa kierrätyksen maku iskeä suupieliin.

Joissakin animaatioissa mennään sukupolvi tai kaksi taaksepäin kamera-asetelmallisesti, mikä halventaa pelin kokonaistunnelmaa. Kokonaisuutena Guardians of the Galaxy on visuaalisesti ihan kelpo. Nostaisin laiskan tuplapeukun.

Audiopuolella peli kärsii hieman oudosta miksauksesta arvosteluversiossa, mutta tähän on lupailtu parannusta day one patchin myötä.

Ääninäyttely on sujuvaa, kevyen persoonallista, mutta sitä vaivaa pieni onttouden tunne. Luultavasti vallitseva maailmantilanne on tullut väliin ja ääninäyttelyä on jouduttu purkittamaan etänä, tai näyttelijät ovat olleet yksin ilman aitoa kontaktia toisiin näyttelijöihin. Tämän huomaa onneksi vain harvakseltaan, jos sellaiseen kiinnittää huomiota. Sanailu on mainiota, ja avaruuden asukkien aivoitukset välillä varsin hupaisia näin Terralaisen näkökulmasta.

Soundtrack pelissä on vahva 8/10 hyvien kasarihittien ja peliä varten levytetyn Star-Lord -musiikin kera. Aivan MCU:n Guardians of the Galaxyn timanttisesti kuratoidulle tasolle ei päästä, mutta melko liki kuitenkin!

Seuraavaa keikkaa odotellessa?

Marvel’s Guardians of the Galaxy on kelpo yritys tuoda tämä sekalainen sakki pelimaailmaan pelattavaksi. Peliin olisi kaivannut vaikkapa kaksinpeliä, mutta toisaalta ymmärtää yksinpelin siinä mielessä, kun kyseessä pääasiassa on kuitenkin Star-Lordin tarina.

Pelin hitaiden puheosuuksien määrä saattaa puuduttaa toimintapeliä odottavaa pelaajaa. Nämä eivät kuitenkaan haittaa Guardians of the Galaxyn faneja, jotka innolla odottavat pääsevänsä hengailemaan näiden kaverusten kesken.

Pienellä viilauksella tästä pelistä olisi ollut klassikkopeliksi. Tällaisenaan peli herättää toivoa paremmasta kakkososasta, jos sellainen joskus tulee.

Guardians of the Galaxy on kokonaisuutena kelpo, ok, ihan jees, harmiton, ihan hassu. Mikään noista edellämainituista sanoista ei suoranaisesti istu Guardians of the Galaxy –porukan jämäantisankarien dynamiikkaan valitettavasti. Pelin pelaa kerran läpi mielellään, mutta sen pariin tuskin ihan heti palaa uudestaan.

Mainos
ARVOSTELUN YLEISNÄKYMÄ
Marvel's Guardians of the Galaxy
70 %
Edellinen artikkeliPlayStationin seuraava State of Play nähdään keskiviikkona
Seuraava artikkeliPyöriikö Grand Theft Auto: The Trilogy koneellasi? Speksit julkaistiin
Taide – Media – Teknologia. Elokuva ja pelit, koska niissä yhdistyvät taide ja teknologia. Teatteri, koska on tehnyt sitä aina. Impro, koska ei tarvitse muistaa vuorosanoja. Musiikki, koska se on henkireikä. Kirjat, koska aina voi oppia jotain lisää. Liikaa siistejä juttuja, liian vähän aikaa ja uteliaisuus pitää aina nälkäisenä.
marvels-guardians-of-the-galaxy-arvostelu-ps5Marvel's Guardians of the Galaxy on kokonaisuutena kelpo, ok, ihan jees, harmiton, ihan hassu. Mikään noista edellämainituista sanoista ei suoranaisesti istu Guardians of the Galaxy -porukan jämäantisankarien dynamiikkaan valitettavasti. Pelin pelaa kerran läpi mielellään, mutta sen pariin tuskin ihan heti palaa uudestaan.