Mainos
Tarantinon uutuusleffa herkuttelee entisaikojen Hollywoodilla ja tekee kunniaa Los Angelesin historialle, mutta onko se aitoa Tarantinoa?

Ohjaaja Quentin Tarantinoa pidetään yhtenä aikamme mestariohjaajista, eikä syyttä, sillä löytyyhän mieheltä varsin omaperäisiä tarinoita ja hämmentäviä dialogimaratoneja ansioluettelostaan. Kaikki Tarantinon yhdeksän leffaa ovat ainutlaatuisia mestariteoksia, joista kaikista löytyy yhtäläisyyksiä ja kaikki ne jäävät ikuisesti katsojan mieleen.

Tarantinon tuorein tarina ei ole samanlaista pitkien dialogien kyllästämää splatteria jännärin vaatteissa, vaan ennemminkin puhdas nostalgiatrippi Hollywoodin kulta-aikoihin, jolloin elokuva- ja tv oli kokemassa isoa murrosta.

Mainos

Näyttelijän arkea kuuluisilla kukkuloilla

Once Upon a Time in Hollywood kertoo tarinan tähtinäyttelijästä, jonka taru alkaa olla muisto vain muuttuvassa Hollywoodissa. Tähden kannoilla kulkee luottostuntmies, joka pitää huolen tähdestä ja toimii maksettuna ystävänä. Siinäpä se?!?

Inside-leffa elokuva-alan ammattilaisille

Once Upon a Time in Hollywood ei yritäkään olla Pulp Fiction tai Hateful Eight. Se ei perusta väkivaltaan eikä Tarantinon tyypillisiin juttuihin. Leffa toki imaisee mukaansa, mutta ei samalla tavalla kuin kahdeksan miehen muuta elokuvaa. Se johtuu siitä, että Once Upon a Time in Hollywood haluaa nostalgisoida vanhaa Hollywoodia ja esittää elämää siihen aikaan, kikkailematta sen enempää millään muulla.

Aikansa kulttitapaukset pääsevät framille, samoin aikansa tähdet. Elokuvahistoriaa tunteva saa leffasta eniten irti. Myös Los Angeles on pääosassa, joten katsojalle on iloa siitä, jos hän on käynyt enkelten kaupungissa ja tuntee paikat. Jos näin ei ole, on katsoja auttamatta pihalla leffan todellisesta sisällöstä – inside-nostalgisoinnista.

Elokuvan katsomista suunnittelevalta tuleekin kysyä “Tunnetko Hollywoodin historian ja muistatko vielä, miltä Chevy Bel Air kuulosti Bel Airin kaduilla?”, eikä “Pidätkö Tarantinon leffoista?”. Once Upon a Time in Hollywood on tehty erityisesti elokuva-alalla koko ikänsä olleille losangelesilaisille.

Lopulta kuitenkin aitoa Tarantinoa

Elokuvan Blu-ray-version ekstrat avaavat hyvin sitä, miten suuri työ tiettyjen kortteleiden muuntaminen pikkuyksityiskohtia myöten oli. Samoin autokannan muuttaminen GMC Yukoneista ja Cadillac Escaladeista vanhoihin Fordeihin ja Chevroleteihin. Myös Tarantinon ajatukset elokuvan pohja-ajatuksista pääsevät esille, joten ekstrat onkin syytä katsoa, mikäli leffa itsessään ei aukea.

Once Upon a Time in Hollywood on Tarantinoa sitten loppujen lopuksi kuitenkin, vaikka reilun kahden tunnin verran sitä joudutaankin odottelemaan. Leffa on kaikessa hienoudessaan tapaus, joka jää lopulta elämään vain Hollywoodlandin ja Sunset Stripin muistoihin, ei eurooppalaisten videohyllyihin.