Grand Theft Auto V -arvostelu (PS4, X1)

Viime vuonna se räjäytti pankin. Tänä vuonna sen uutta, kauniinpaa painosta on odotettu kuin ilmavaivojen loppumista – tässä se on, uuden sukupolven GTA V kriitikin kynsissä.

Viime vuoden syyskuussa julkaistu Grand Theft Auto V nousi välittömästi julkaisunsa jälkeen maailman myydyimmäksi peliksi ja jopa viihdetuotteeksi, ohittaen musiikin ja elokuvien asettamat myyntiennätykset. Maailman myydyin sai kuitenkin myös osakseen lokaa, sillä kukkahattutädit ja pienten lasten vanhemmat kauhistuivat pelin sisällöstä. Feministit suuttuivat, sillä pelin naisnäkökulma oli yksipuolinen ja herjaava. Nyt tämä kohua herättänyt, täysiä kymppejä arvosteluissa kahminut sikailusimulaattori on saanut graafisen uudistuksen ja pelillisiä päivityksiä, ilmestyessään uuden sukupolven konsoleille – ja myöhemmin tammikuussa myös PC:lle.

Kolme päähenkilöä kuumassa San Andreasissa

Peli seuraa kolmen pelattavan päähahmon tarinaa, todistajansuojeluohjelmassa olevaa Michaelia, Los Santosin slummeista lähtöisin olevaa Franklinia ja sekopääpsykopaatti Trevoria. Sympaattiset herrat hankkivat itselleen valuuttaa, omaisuutta ja aseita tekemällä ryöstöjä yhdessä apuriensa kanssa. FIB roikkuu jatkuvasti miesten lahkeessa, joten helppoa ei Los Santosin ja Blanen piirikunnan alamaailman valtaaminen ja taskurahan teko ole.

Ei pelkkä grafiikkapäivitys

Uuden sukupolven Grand Theft Auto V ei todellakaan ole mikään upgrade vanhalta polvelta uudelle, kuten GTA IV oli siirtyessään konsoleilta PC:lle. Pelin muuntamiseen uuteen uskoon on käytetty enemmän työtunteja, kuin moneen peliin laitetaan valmistusaikaa. Lopputulos on uskomattoman hieno.

Parannuksia löytyy joka osa-alueella. Grafiikka on luonnollisesti se suurin ja näkyvin. Piirtoetäisyys on tuplasti aikaisempaa suurempi. Liikenne näkyy kauas, joten immersio aidommasta Los Santosista on käsinkosketeltava. Sääefektit ovat kokeneet rankan päivityksen ja eteenkin sade, sekä ukkonen ovat tajutonta katseltavaa.

Myös pelattavuus on kokenut hyviä uudistuksia. Suurin näistä on ensimmäisen persoonan kuvakulma, joka on rakennettu varta vasten FPS-pelien kaltaiseksi. Tämän vuoksi pelaaja-animmatioita on tehty jopa noin 3000 kappaletta aikaisempien tueksi. Aseet ovat yksityiskohtaisia, kuten myös hahmomallit ja kaikkien ajoneuvojen kojelaudat. Tappaminen ja tapetuksi tuleminen on first person -kuvakulmasta paljon henkilökohtaisempaa ja rankempaa. Keskisormet pystyssä on hauska talsia Vinewood Blvd:lla tai ladata paljaalla nyrkillä nimismiestä nekkuun.

Pelattavuutta on kehitetty myös ampumisen saralla. Nyt pelaaja voi ensin esimerkiksi tähdätä autosta ja ampua vasta sitten. Last gen -versioissa oli pakko ampua ensin ja sitten vasta tähdätä.

Nyt myös ensimmäisestä persoonasta

Ensimmäisen persoonan kuvakulma ei kuitenkaan ole ongelmaton. Näkyvyys on tietysti rajattu, jonka vuoksi ympäristön hahmottaminen on paljon hankalampaa. Päätä saa pyöritellä vilkastoiminnallisissa kohtauksissa ehkä jopa liiaksikin. Samoin First Person -ohjattavuus on oikeita FPS-pelejä esim. Call of Duty’a ja Far Cry’ta kankeampaa. Ohjattavuuden saa onneksi säädettyä itselleen sopivaksi, joten paskaksi sitä ei voi haukkua. GTA on ensimmäisen persoonan uudistuksesta huolimatta silti parhaimmillaan kolmannessa persoonassa.

Katujen liikenne on uuden konsoleiden muistikapasiteetin ansiosta aikaisempaa suurempaa, mutta myös autokanta on kokenut päivityksen. Kaikki DLC-julkaisujen kärryt rullaavat kaduilla, mutta myös kokonaan uusia leluja pyörii San Andreaksen asfalteilla. Näistä ehkä legendaarisin on GTA IV:stä tuttu Blista Compact, joka vastaa tosielämän Honda CRX -teiniautoa. Uusi monster truck löytyy pelin sisäisestä nettikaupasta, Blane Countyn huoltiksen pihalta voi varastaa luodinkestävän jenkkirassin ja GTA Vice City’stä tuttu vesitaso houkuttelee rantavesilaittomuuksiin.

Huikea äänisuunnittelu

Grafiikan lisäksi on pakko mainostaa myös pelin äänisuunnittelua. Äänet ovat hiottu loppuun saakka, viimeistä silausta myöten. Pelistä ei löydy ns. geneerisä kummitusääniä lainkaan, sillä jokainen rasahdus tulee oikeasti jostain. Eipä myöskään missään muussa pelissä ole kuultu aikaisemmin auton sammuttamisen jälkeen moottorin jäähtymisestä aiheutuvaa naksunaa.

Biisejä ja radiojuntoja on lisätty lähes 150 kappaletta, joten autoradion voi huoletta pitää päällä ja kovaa, vaikka edellisellä polvella peliä olisikin tullut pelattua 300 tuntia.

Peli on myös pullollaan uusia piilotettuja hienouksia. Easter Egg -yllätyksistä parhain on huumekasvi, joka saa pelaajan hallusinoimaan eläinhahmona. Pelattavaksi tulevat niin siipikarjan edustajat kuin punaisen lihan lemmikitkin.

Entistä hiotumpi verkkomoninpeli

GTA Online mahdollistaa nyt jopa 30:n pelaajan samanaikaiset sikailut. Pelkkä Freemode tuntuu jo aikaisempaa pelottavammalta, kun kolmikymmenpäinen massamurhaajajoukko vaanii jokaisen nurkan takana.

Online-uraa ei myöskään tarvitse aloittaa alusta. Jos peliä on aikaisemmin työstänyt PS3:lla tai X360:llä. Oman hahmon voi siirtää saavutuksineen yhden kerran uuden polven verkkoilotteluun – vanhasta ja uudesta konsolikannasta riippumatta. Hahmoa pääsee muokkaamaan heti uudistuneessa hahmoeditorissa, joka mahdollistaa tarkemman kasvomuokkauksen. Uusina hienouksina löytyy myös plastikkakirurgiset jäljet, jos hahmollaan mielii tavoitella todellista Vinewood-unelmaa.

Kannattaako ostaa?

On jopa laitonta, että Rockstar Games on mennyt sorkkimaan 97 kokonaispistettä maailman peliarvostelujen keskiarvoksi saanutta peliä vieläkin paremmaksi. Vaihtoehdoksi ei jää kun antaa täydelliselle sikailupelille täydet pisteet.