Mainos

Pelaaja tekee tappamisesta taidetta uusimman Hitman-pelin visuaalisissa ja ruuhkaisissa skenaarioissa.

Murhaamisen taide saa uusia ulottuvuuksia etenkin graafisella puolella, kun Hitman-pelisarjan kaljupäinen ja viivakoodiniskainen Agentti 47 siirtyy vihdoin nykyiselle pelikonesukupolvelle.

Tv-sarjamaiseen tyyliin, kuudessa eri episodissa julkaistava, pelkkää Hitman-nimeä kantava rebootti palauttaa pelisarjan alkuperäisen Hitman-pelin tunnelmaan, jossa tehtävä on yksinkertainen, mutta miljöö haastava ja samalla varsin valintarikas.

Peli starttaa kolmiosaisella tutoriaalilla, joka sijoittuu 1990-luvulle. Pelaaja harjoittelee lavastetulla huvijahdilla huumekeisarin teurastusta sekä militaristisella hangaarilla skapparin kaatamista. Tapoja tappaa on lukemattomia ja se on Hitmanin koukku ja suola.

Mainos

Muodin mekka toimii aloitusnäyttämönä

Ensimmäinen varsinainen tehtävä on prologitehtävä, joka sijoittuu Pariisin muotiviikoille. Toimintaympäristönä on valtava palatsi, jossa pelaajan tulee tappaa kaksi henkilöä. Kiinni ei saa jäädä, eikä mieluusti hälyttää ainuttakaan vartijaa. Tehtävä on paha, mutta onneksi valinnanvapautta ja mahdollisuuksia on järkyttävät määrät.

Peli antaa ensimmäiselle kierrokselle tietyt eväät, mutta valikkoihin tulee suorituksen jälkeen lisää haasteita ja jopa uusia uhreja. Pariisissa voikin helposti viettää reippaasti yli kymmenen tuntia aikaa.

Sama kaava jatkuu kaikissa tehtävissä. Kaavan toisto ei kuitenkaan ole ongelma – päin vastoin.

Italiaan, Marokkoon, Yhdysvaltoihin ja Japaniin sijoittuvat jatkotehtävät käyvät toinen toistaan kimurantimmaksi ja pelaaja joutuu todella suunnittelemaan tekemisiään. Erittäin visuaalinen Sapienza houkuttelee kokeilemaan kaikki mahdolliset tappotavat, mutta Afrikan mantereella sykkiikin stressisuoni melko pinkeänä. Pelielämys on parasta taktikointia vuosiin.

Sapienzan kartta on yksi pelihistorian hienoimmista hiekkalaatikoista. Tutkittavaa ja taktikoitavaa on niin paljon, että vielä puolen vuoden kuluttuakin sama pelialue jaksaa kiinnostaa.

Haasteita verkossa

Pelaajat voivat nyt myös tehdä toisilleen haasteita. Aluksi valitaan ympäristö, sitten hiippailaan mestoilla ja tägätään uhri tai uhrit. Kun sessio on twiikattu pikkutarkasti valmiiksi, voidaan oma haaste heittää verkkoon muiden pelaajien päänsäryksi. Teoriassa pelattava ei siis lopu edes kaikkien mahdollisten vaihtoehtojen kokeilun jälkeenkään.

Tällä kertaa Hitmaniin tuodaan mukaan myös kerrasta poikki -haasteet. Elusive Target on tehtävä, joka annetaan suoraan pelin tekijöiden toimesta. Siitä ilmoitetaan sähköpostilla ja pelin päävalikossa. Tehtävää voi kokeilla ainoastaan kerran, eikä siinä voi tallentaa. Pelaaja joko onnistuu tai sitten ei. Taktikointi Elusive Target -tehtävissä on aivan omaa luokkaansa.

Episodimainen julkaisu on kaksipiippuinen juttu. Julkaisumalli pidentää toki pelin ikää, mutta se myös turhauttaa osan pelaajista. Toisaalta se antaa pelaajalle mahdollisuuden kokeilla rauhassa kaikkia mahdollisia deletointitapoja, ilman liiallista intohimoa rynniä seuraavalle tasolle.

Hitman on ehdottomasti yksi vuoden parhaimmista peleistä. Tekemisen paljous ja oman luovuuden monipuolinen hyödyntäminen on juuri sitä, mitä pelaamisen kuuluu pelaajalle tarjota. Hitman tarjoilee tämän lisäksi vielä kauniit grafiikat ja loistavan äänisuunnittelun, joten nillitykselle ei jää sijaa. Mitä enemmän Hitmania pelaa, sitä paremmaksi ja koukuttavammaksi se muuttuu.

Mainos
ARVOSTELUN YLEISNÄKYMÄ
Hitman
98 %
Edellinen artikkeliPeliarvostelu: Bus Simulator 16
Seuraava artikkeliPeliarvostelu: EA Sports UFC 2
Kristian Eloluoto
Kirjoittaja on Respawn.fi-sivuston päätoimittaja.
peliarvostelu-hitmanHitmanin ensimmäinen tuotantokausi on nokkelaa ja kaunista peliviihdettä parhaimmillaan. Se koukuttaa pelaajaa toistamaan samoja tehtäviä toinen toisensa perään, sillä valinnan vapaus on hämmentävän palkitsevaa.