Mainos
Rage 2 vie pelaajat Mad Max -henkiselle aavikolle taistelemaan Terminatorista tuttujen tuhonkoneiden näköisiä koneita ja postapocalyptisista tarinoissa nähtyjä mutantteja vastaan. Harmillisesti “DOOM kohtaa Just Causen” -seikkailu on tasapaksu ja tylsähkö kokemus, mutta pelattavuudeltaan varsin mainio.

Rage 2 on id Softwaren ja Avalanche Studios’n yhteistyön helmiäinen, jonka tavoitteena on tuoda Just Cause -henkeä ensimmäisen persoonan kuvakulmasta kaikelle pelikansalle. Ajatuksena idea on hauska, toteutuksena se on teknisesti varsin onnistunut, mutta sisällöllisesti lähinnä suolistoilmaa.

Pelin tarinassa paha mörrimöykky General Cross uhkaa jo valmiiksi rapakunnossa olevaa maailmaa omalla lihapäisellä olemuksellaan ja kurttuisella kuonollaan. Pelaajan tehtäväksi jää nylkeä aavikolla tuhoa niittävät mutantit ja kukistaa paha. Klassinen kaava ilman sen syvällisempää dramatiikkaa. Tarinalla ei kuitenkaan loppujen lopuksi ole paskaakaan väliä, sillä kyseessä on lopulta räiskintää isolla R:llä.

Mainos

Grafiikka ja äänet

Graafisesti Rage 2 on näyttävä – ainakin PC:llä, jolla sen arviokappale on pelattu ultra-grafiikoilla. Maisemat piirtyvät kauas ja etenkin räjähdykset ovat huimaavan kaunista katseltavaa.

Äänisuunnittelu on myös rapsakan munakasta. Aseiden äänet ovat mureita, maailman äänet kuumottavia ja musiikit paikoitellen ahdistavia. Parhaat äänipisteet on annettava pelin “pääauton” moottoriäänistä, joista kuulee V8-moottorin tehon. Mikäli autolla ajaa puolella kaasulla, voi pelaaja kuulla miten automaattiloota heittää itsellään suurempaa silmään, taloudellisemman ajon mahdollistamiseksi. Realismia epärealistisessa maailmassa.

Pelattavuus

Rage 2 tarjoaa räiskintää ja kaahailua. Kaahailu on keskinkertaista tasoa, mutta räiskintä etenkin PC:llä on toteutettu kiitettävästi. Peli pääsee varsinaisiin oikeuksiinsa vasta kun valtavan pelialueen kaikki Ark-tilat ja -laatikot on lootattu, sillä näistä avautuvat asepäivitykset ja taistelukyvyt tekevät Rage 2:sta nautinnollisen räiskinnän. Kun pelaaja on kyllästetty kaikilla voimilla, jäävät kymmenpäiset vihollislaumat nopeasti jopa turhan pieniksi. “Lisää, lisää! Oispa enemmän tapettavaa” kaikuu pian pelaajan mielessä.

Yleisellä tasolla pelattavuus on hiottua ja se onkin pelin parasta antia.

Onko se Rage-peli?

Onhan se Rage-peli, mutta aivan samanlainen se ei ole kuin ykkönen. Eikä pidäkään. Aikaa on kulunut vuosikaudet, eikä monikaan Rage 2 -pelaajista ole koskenutkaan ensimmäiseen osaan. Onneksi ei tarvitsekaan, sillä Rage 2 kertoo itsenäisen tarinan, jolla ei ole pelaamisen kannalta merkitystä. Tarina on seitinohut, hahmot täysin yhdentekeviä ja unohdettavia. On vaikea muistaa edes puolet hahmojen nimistä, sillä ne ovat täysin turhia. Onneksi kaikki välivideot voi skipata, sillä näin tulee helposti tehtyä, aivan kuten Anthemissakin.

Pelin ehdottomasti ankeita aluetta on sen käyttöliittymä. Pelissä on paljon kerättävää ja päivitettävää. Valuuttoja on jokaiselle kerättävälle kohteelle, autoille, aseille ja pelaajalle itselleen erilaisia. Tilanne on sekavaakin sekavampi, eikä käyttöliittymäsuunnittelu helpota sisäänpääsyä. Pelin käyttikseen ja päivitysominaisuuksiin kestää tunteja päästä sisälle, sillä UI on selvästi insinöörin kehittämä.

Liialliset valuutat ja päivitykset sekä epäselvät valikot tuottavat ensimmäisinä pelitunteina vaikeaselkoisuutensa vuoksi ylimääräistä päänvaivaa. Kaikkeen tottuu, mutta on kohtuutonta antaa pelaajalle epäselvää syöpää valmiiksi monimutkaiseen päivityssekamelskaan.

Onko kartan koolla väliä?

Rage 2 -pelin kartta on aika suuri. Mistään kohtuuttoman kokoisesta kartasta ei voi puhua, mutta se on riittävän suuri, että siellä kelpaa kaahailla ja kylvää tuhoa. Just Causen kartta vie kevyesti isomman korren, mutta kompaktimpi kartta tuntuu juuri sopivalta. Pelialueen raidaamiseen ei mene kohtuuttomia aikoja.

Harmillisesti kartan sisältö on tyhjä kuin vasta tyhjennetty likakaivo. Vaikka maisemat vaihtuvat aavikosta viidakoihin, ovat alueet tyhjyyttä pullollansa. Kartta on tylsä kuin soijamaitokaurapuuro ilman marjoja ja hedelmiä.

Kannattaako ostaa?

Rage 2 on peli, joka ei missään tapauksessa sovellu pelaajalle, joka kaipaa syvällistä tarinaa, mielekästä seikkailua vaihtelevassa maailmassa kivoilla ajoneuvoilla. GTA V– ja Far Cry -fanien on esimerkiksi syytä pysytellä San Andreasissa ja Hope Countyssa. Sen sijaan DOOM:ia, Call of Duty:n moninpelejä ja yleistä sekopäistä räiskintää rakastavien pelaajien on ehdottomasti syytä harkita Rage 2:sta. Pelin ammuskelu, taistelu ja huikeat ylivoimaiset endoskeleton-puvun ominaisuudet ovat taivas tuhon kylvämistä rakastavalle räiskijälle. Rage 2:n taistelumekaniikka on koukuttava ja se saa janoamaan entistä suurempia vihollislaumoja.