Kolmas kerta toden sanoo? Rise of Tomb Raider julkaistaan nyt vihdoin myös PS4 pelaajille kaiken kattavana 20-vuotisjuhlajulkaisuna.

Mukana ovat nyt itse pelin lisäksi kaikki lisäosat ja PS4 Pro pelaajille kuumottavan upeat 4K-pelimoodi sekä parannettu HD-kokemus niille, joiden massipussin nyörit eivät repeä 4K-töllöön , mutta alustana on silti PRO-mallin pleikkari. Alkuperäisen XB1-arvostelun voit lukea täältä ja PC-arvion tästä.

Mainos

PS4-julkaisu on konsolipuolella se definitiivinen versio. Rise of Tomb Raider on yksi parhaimman näköisistä PS4-peleistä tähän asti ja rikastettu HD-elämys eroaa peruspelistä selkeästi. Se elävöittää pelimaailmaa lisäämällä yksityiskohtia ja esimerkiksi kasvillisuutta.

PS4 Pro:n omistaville framerate-heeboille on mukana supersulava 60 fps-tila, joka tuplaa ruudunpäivityksen ja näin ollen tiukentaa kontrolleita entisestään. Omituista kyllä, ohjattavuus on huomattavasti responsiivisempi PS4:llä verrattuna XB1-versioon, jopa rikastetulla HD-moodilla pelatessa, jolloin ruudunpäivitysnopeus vastaa XB1-versiota.

“Grafiikat, ohjattavuus, lisäsisältö – tässä paketissa on kaikki paremmin kuin ennen”

Kaiken kaikkiaan tämä on konsolipelaajille SE versio pelistä ja suosittelenkin lämpimästi pelaamaan pelin uudestaan PS4-versiona, vaikka sen olisi vuosi sitten läpäissyt Microsoftin konsolilla. Grafiikat, ohjattavuus, lisäsisältö – tässä paketissa on kaikki paremmin kuin ennen.

Ainoa todellinen miinus tulee VR-osuudesta joka tuntuu todella päälleliimatulta ja ns. pakolliselta pahalta, koska pelin julkaisun ajoitus sattui osumaan VR:n julkaisun kynnykselle. Alkuperäisen arvion napinat ovat silti läsnä, käsis voisi olla tiukempi ja osa aksenteista saa edelleen korvat verestämään.

 

ARVOSTELUN YLEISNÄKYMÄ
Rise of Tomb Raider 20 Year Celebration
93 %
Edellinen artikkeliPeliarvostelu: The Elder Scrolls V: Skyrim Special Edition
Seuraava artikkeliPeliarvostelu: World of Final Fantasy
Each person who ever was or is or will be has a song. It isn't a song that anybody else wrote. It has its own melody, it has its own words. Very few people get to sing their song. Most of us fear that we cannot do it justice with our voices, or that our words are too foolish or too honest, or too odd. So people live their song instead.