Suicide Squad: Kill the Justice League -arvostelu – Sekopäistä säätöää ja serverisotkuja

Suicide Squad: Kill the Justice League jatkaa Rocksteadyn Batman Arkham -pelisarjan perintöä. Tämä äpärälapsi tosin heittää hiiviskelyt romukoppaan ja iskee vahvistimet yhteentoista. 

Voit myös kuunnella arvostelun audioversiona tästä:

Suicide Squad: Kill the Justice League perustuu DC Comicsin Suicide Squad -hahmoihin, ja siitä on tehty pari enemmän tai vitusti vähemmän toimivaa leffaakin.

Rocksteady kovasti väittää, ettei tämä ole live-service peli, mutta jos se kaakattaa kuin ankka, ja tippuu taivaalta haulit perseessä kuin ankka, on hyvin todennäköistä että kyseessä on jonkin sortin sorsalintu.

Suicide Squad: Kill the Justice League -pelillä on ollut tahmainen taival kohti julkaisua. Pelin live service -tyylinen avoin maailma, johon ajan mittaan tulee kausittaista täytettä, sai tylyhkön vastaanoton faneilta. Lisäksi päätös jatkaa loistavien Arkham-pelien jälkeen cooppi-räiskintäpelillä looter-shooter -hengessä sai Arkham-fanit entistä enemmän barrikadeille letkujaan heiluttamaan.

Kesken pelin tuotannon vuonna 2022 Rocksteadyn perustajat Jamie Walker ja Sefton Hill lähtivät lätkimään firmasta. Se siitä ja kiitos kaloista.

Pelin arviokoodeja ei myöskään jaeltu kriitikoille, ennen kuin Deluxe-version ostaneiden ennakkopeliaika alkoi, joten moni arvio jää julkaisematta ennen pelin julkaisua. Nämä asiat, sekä monet muut mutkat ja viivästykset taipalella eivät lupaile kovin hyvää.

Nyt Suicide Squad: Kill the Justice League on täällä. Onko internetin ennakkoon ripulointi ollut vaivan arvoista, vai löytyykö kaiken sen turhauma kakkan alta kuitenkin ihan kelpo peli?

Pahat on hyviä ja hyvät pahempia.

Pelin tarinassa ulkoavaruudesta saapunut hirmuhallitsija Brainiac (Oscar Isaac) on valtaamassa maapalloa ja aivopessyt suurimman osan Justice Leaguea. Amanda Waller (Debra Wilson) A.R.G.U.S.-armeijayksikön kylmäverinen johtaja istuttaa pommi-implantit Harley Quinnin (Tara Strong), Captain Boomerangin (Daniel Lapaine), Deadshotin (Bumper Robinson) ja King Sharkin (Samoa Joe) niskoihin. Nämä pahikset ovat nyt pakotettuja tekemään, kuten Waller haluaa – ja Waller haluaa, että tämä Task Force X tappaa Justice Leaguen jäsenet maailman pelastamiseksi.

Hallittua Kaaosta tai kaaoksen hallintaa

Suicide Squad: Kill the Justice League on ilmestyessään aina online-peli, jota ilman nettiyhteyttä ei pelailla. Jossain vaiheessa kuluvaa vuotta on lupailtu yksinpelikampanjaa varten offline-versio, mutta se voi tulla vaikka vasta ensi vuonna, jos koskaan.

Pelillisesti Suicide Squad: Kill the Justice League on tehtäväpohjainen avoimen pelimaailman yhteistyöpelaamista painottava kolmannen persoonan räiskintäpeli.

Jokaisella Suicide Squadin jäsenellä on omat liikkumistapansa: Boomerang heittää bumerangiaan ja teleportaa sen lentämiskohtaan, Deadshot käyttää rakettireppua, Quinn käyttää Batmanilta varastettuja hookshotteja ja King Shark hyppii kuin kilpailevan firman vihreä jättiläinen.

Tehtävät koostuvat vihollisten räiskimisestä eri rajoituksin ja säännöin. Joskus pelkästään kriittiset osumat aiheuttavat vahinkoa ja joskus on eri alueita mitä pitää puolustaa tietyn aikaa. Varianssia riittää, mutta loppupeleissä kyse on räiskinnästä vitullisen kaaoksen keskellä.

Peli ei ole peli niille, jotka haluavat rauhassa hiippailla ja varmistella osumiaan. Parhaiten pelissä pärjää, jos liikkuu koko ajan ja räiskii kaikkea mikä liikkuu. Koko meiningissä on hulvatonta kaaosta, joka kuvastaa hyvin tämän surkeista rämäpäistä olevan porukan ydintä hienosti.

Tehtävät suoritettuaan pelaaja saa random-loottina aseita, suojia, ja tarviketta, jolla voi rakennella lisää aseita Pingviinin pajassa.

Hahmoja voi kehittää taitopuilla, ja jokaista hahmoa on yksinpelissä pelattava, mikäli mielii nostaa tasoja jokaiselle hahmolle. Näiden lisäksi peliin on ostettavissa aidolla riihikuivalla täysin kosmeettisia asusteita pelihahmoille. Jostainhan nekin hillot on riipaistava.

Rocksteady on lupaillut kausittaista sisältöä ja näistä ensimmäisenä pitäisi saapua Elseworld-maailmoista (toinen ulottuvuus) Jokeri pelattavaksi hahmoksi. Näiden on ainakin alkuunsa lupailtu olevan ilmaisia sisältöpäivityksiä. Saa nähdä miten tämä ei-live-service -tehtailu oikein toimii.

Tälläisenään tämä pelottavasti muistuttaa erästäkin pahasti flopannutta Marvelin Avengers-peliä. Voisi melkein ajatella, että Suicide Squad: Kill the Justice League on tehty vastineeksi tuolle Avengers-pelille. Puistattaa pelkkä ajatuskin.

Yksinpelikampanja kummassakin on varsin kiva, tarinallisesti jopa ihan ok, mutta jää tosinaan nähtäväksi, jaksaako näitä nopeasti itseään toistavia räiskintätehtäviä pelata enää kovinkaa paljoa kamppiksen läpäistyä.

Laadukasta shittiä, sanos Boomerang kun paskaan astui

Peli näyttää ja kuulostaa hyvältä. Sen Warner Bros. ja Rocksteady osaavat.

Ääninäyttely on huippuluokkaa ja mukana on myös edesmennyt legendaarinen The Batman -ääni Kevin Conroy, jonka yhdeksi viimeisistä äänirooleista tämän pelin Batman jää.

Suicide Squadin nelikon, sivuhahmojen ja Justice Leaguen sanailut toimivat ja välillä pääsee jopa hymähtämään vitsien hipaistessa kohdettaan. On hauskaa pelata näillä idiooteilla ja varsinkin Boomerang varastaa koko show’n Deadshotin ollessa se tylsin kuivakka straight man -rooli.

Monella tapaa tämä täysin tuttu Suicide Squad -tarina on audiovisuaaliselta anniltaan yksi parhaita Suicide Squad -tuotoksia sarjakuvien ulkopuolella.

Kannattaako ostaa?

Suicide Squad: Kill the Justice League on varmasti monelle Arkhamin jatkoa odottaneelle pettymys. Sen hallitun kaaoksen räiskintä ja kineettinen toiminta on viihdyttävää, mutta toistaa äkkiä itseään. Pienissä erissä peli on maukasta.

Se on kuitenkin sellaisena kuin se on varsin mukiinmenevä kaoottinen toimintaräiskintä, jonka voi helposti suorittaa yksinään, mutta on varmasti hauskempaa kimpassa. Tarina ei yllätyksillään päätä huimaa, mutta ei sen tarvikaan. Siinä on kuitenkin imua sopivasti, jotta haluaa nähdä miten järjettömästi tarina päättyykään.

Ikäraja pelissä on ihan ansaittua, sillä tässä päät popsahtelee verisesti ja muuta lystikästä.

On pettymys ettei offline-muotoa oli heti alkuunsa saatavilla. Serverin kaatuminen kesken pelaamisen muutamaan otteeseen pakotti suorittamaan juuri suoritetut tehtävät uusiksi, mikä suoraan sanoen vitutti. Tähän tuskin tulee muutosta kovinkaan äkkiä, joten turhautumiseen on syytä varautua. Tämä pitää live service-peleissä usein paikkansa, vaikka ne kuinka väittäisivät olevansa jotain muuta kuin ankkoja.