Terminator 2D: No Fate -arvostelu – paras peliadaptaatio parhaasta leffasta?

Terminator 2D: No Fate nostaa yhden kaikkien aikojen elokuvan uudelleen tapetille aikansa tyypillisessä peliformaatissa. Millainen Terminator 2 – Tuomion päivä -elokuvasta tehty uusi peli on?

Koulutat Sarah Connorina kymmenvuotiasta Johnia aavikolla taistelemaan tulevaisuuden puolesta, mutta sitten kuvaan astuu WWF-painijan näköinen jäbä, joka kaappaa Johnin. Hetkinen, eihän tällaista kohtausta ollut Terminator 2 -elokuvassa? Ei niin, sillä Terminator 2D: NO FATE -pelissä on tuttujen elokuvakohtausten lisäksi myös alkuperäisestä loresta täydentäviä kenttiä, joilla pelaaja saa uusia kulmia vanhaan tarinaan.

I need your clothes…

Terminator 2 – Tuomion päivä on James Cameronin vuonna 1991 ohjaama toimintaleffa, joka on jatkoa The Terminator -kauhuelokuvalle. Jatko-osa pitää kauhun mukana, mutta tuo siihen 10 kauhallista toimintaa mukaan. Elokuva maalailee kuvaa tulevaisuuden tekoälystä, jonka ihmiskunta kouluttaa ja asettaa Yhdysvaltain armeijan uusiin sotakoneisiin ja -robotteihin, mutta tekoäly Skynet tuleekin tietoiseksi itsestään ja kääntyy suurinta uhkaansa, ihmiskuntaa vastaan. Se, miksi Terminator 2 on edelleen ajankohtainen, on juuri tämä tilanne, että tekoäly kehittyy silmiemme edessä nopeammin kuin ihmiskunta ehtii havaita. Tilanne muistuttaa hyvinkin Cameronin tarinaa, uhkakuvineen.

Terminator 2 oli aikoinaan iso leffa siksi, että se oli maailman kallein elokuva, ja esitteli uusinta uutta 3D-animaatiota yhdisteltynä elokuvaan saumattomasti niin, että visuaalisuus on kestänyt aikaa käsittämättömän hyvin vielä tähän päivään asti. Esimerkiksi elokuvan pahis, T-1000 oli nestemäistä metallia, jollaisesta ei osattu 1980-luvun Hollywoodissa vielä haaveillakaan. Tarina T-1000-tuhonkoneen tekemisestä tekniikoineen on luettavissa artikkelistamme, tästä.

Pikselintarkkaa ysäriä

Terminator 2D on nimensäkin mukaan 2D-pikselipeli, joka noudattaa samaa visuaalista- ja pelillistä tyyliä kuin 1990-luvun Sega- ja Nintendo-pelit. Aikoinaan Terminator 2:stakin tehtiin leffapeli, joka oli hyvin paljon kankeampi ja osin ankeampi kuin tämä uusin. Terminator 2D pistää toimintaa kehiin ja lyö nupit kaakkoon. Pelaajalle nostalgisoidaan hieman tarinaa ja annetaan sitten ase käteen, jotta päästään räiskimään.

Graafisesti peli on retroisasta matalan pikseliresoluutiotyylistään huolimatta erittäin yksityiskohtainen. Kaikki elokuvasta tutut tärkeät kulissit ovat toisinnettu tarkasti jokaista yksityiskohtaa myöten. Dysonin kämppä, vankimielisairaala ja alkukohtauksesta tuttu baari ovat hämmentävän uskollisia esikuvalleen. Myös animaatioihin on panostettu ja kaikki leffoista tutut näyttelijöiden liikkeet ovat hyvin tuttuja, mutta vain pikselisiä.

Äänet ovat myös leffasta tuttuja, kuten musiikkikin. Tulevaisuuden aseet kuulostavat juuri siltä, miltä ne Terminator-elokuvien tulevaisuuskohtauksissakin kuulostavat. Samoin pumppuhaulikolla räiskiminen kutittaa juuri oikealla tavalla korvaa. Kaikki on mietitty, kaikki on hiottu.

Pelattavuus timanttia, mutta…

Pelattavuus on hiottu tarkaksi. Peli on nopeatempoinen, haasteet haastavia kuin ennen vanhaan ja oikeaa ajoitusta vaativia. Jos pelasit toimintapelejä ysärillä, olet kotonasi. Jos et, olet luultavasti kusessa Easy Money -vaikeustasollakin.

Peli on elokuvalle uskollinen, mutta yllättävän lyhyt. Itse nykäisin pelin läpi ensimmäisellä yrittämällä 59 minuutissa. Siinä ei sinäänsä ole mitään vikaa, sillä pelissä on pari kohtausta, jolla asiat voi tehdä toisin ja muuttaa tuttua tarinaa seuraavilla läpipeluukerroilla, ja trophyjakin on kerättäväksi hullut määrät.

Mutta peli jättää kylmäksi siitä syystä, että itse Arskalla pelaaminen on hyvin vähäistä – myös muilla pelikerroilla, joilla niitä varsinaisia Arska-kohtauksia ylipäätänsäkin vasta on. Sen sijaan Sarah Connorilla, John Connorilla ja Kyle Reesellä pelataan senkin edestä. Tärkeimmät avainkohtaukset ovat mukana, mutta se alkuperäinen Segan Terminator 2 -peli palkitsi siinä enemmän, että pelaaja sai itse olla terminaattori. Nyt vaihtoehdoksi jää ostaa Mortal Kombat 1 ja pelata T-1000-hahmolla tai Call of Duty: Black Ops 6:ssa Arskalla, jos haluaa modernia Terminaattoria leikkiä.

Toimii myös PC:llä ja Steam Deck -käsikonsolissa

Koska saimme pelistä sekä PS5-version, jota arviomme pääasiassa käsittelee, mutta myös PC-version, kertoo Juhani Kakko ohessa omat kokemuksensa Steam Deckistä ja itse pelistä.

Terminator 2D: No Fate toimii PC:llä ja ennen kaikkea Steam Deckillä varsin mainiosti, kuten odottaa saattaa. Pelin latauskoko on 600 megaa, joten tilaakaan se ei vie juuri mitään. Steam Deckillä pelaaja pääsee naama kiinni ruutuun tuijottelemaan pikselien hienouksia. Itselle tämä oli pienoinen pettymys, sillä kaikki hahmot eivät ole ihan sitä kultaisinta pikseliä. Varsinkin hahmojen kävelyanimaatiot näyttävät siltä, kuin kaikki olisivat integroineet eksoskeletonin papana-aukkoonsa.

Liikkuminen tuntuu olevan sujuvaa ja Steam Deckin kontrollit tottelevat pelaajaa nätisti. Suurin harmi tulee kun yrittää analogi-ohjaimella kavuta ylös tai alas – analogisektori tuntuu olevan neitsyen kapea, ja tattia saa välillä survoa päästäkseen kohteeseen.

Kaiken kaikkiaan tämä Contralle vahvasti kumartava ja beat’em’upejakin nostalgisoiva pläjäys on toimiva, joskin vähän kankea yllätys.

Hintaansa nähden pelin kesto on kasuaalipelaajalle aivan liian lyhyt toimintatunti – samoihin aikoihin loppuu nostalgiaviehätys. Pelistä eniten tulevat saamaan pisteiden ja palkintojen perässä juoksevat ristiohjaimen hiplaajat. Näille Steam Deck on varsin toimiva alusta, kun voi paeta perhettään ”paskalle” pumppaamaan pisteitä pelipistetaulukkoon.

Kannattaako ostaa?

No, siinäpä kysymys. Jos olet hardcore T2-fani ja rakastat 1990-luvun pikseligrafiikalla luotuja räiskintäpelejä, joita voi pelata läpi uudelleen ja uudelleen, niin kyllä sitten kannattaa. Jos taas haluat kunnon seikkailun, jolla on kestoa vähintään 10 tuntia, niin tulet pettymään. Tämä on tunnin mittainen räiskintäraina kolikkopelihallien tyyliin. Se on lyhyt, mutta tarkoitus vetää läpi useita kertoja ja mieluusti kavereita vastaan, pisteistä ja ajoista kisaillen.

Hintaa on hieman alle 30 euroa. Hinnan ymmärtää, sillä peli on ollut varmasti tyylinsä takia työläs tehdä. Satojen tuntien sisältöihin tottuneille, peli on varmasti todella kalliin tuntuinen. Tämä peli hommataan rakkaudesta Terminator-loreen ja ysäripeleihin, ei siksi, että se olisi uusi God of War: Ragnarök tai Cyberpunk 2077.